Analyysi artikkelista: Syyttömän miehen dna:ta löytyi raiskaajan käyttämästä kondomista – Helposti leviävä dna on johtanut Suomessakin rikostutkintoja harhaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta, että dna-todisteet eivät ole erehtymättömiä, ja siirtää painopistettä takaisin sormenjälkien merkitykseen. Lukijalle välittyy kuva poliisin teknisestä osaamisesta, joka on jäänyt dna-keskeisyyden jalkoihin, ja poliisin sisäisestä tarpeesta yhtenäistää tutkintakäytäntöjä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen, mutta se nojaa lähes täysin poliisin edustajien lausuntoihin. Koska vastakkaisia näkökulmia tai riippumattomia asiantuntijoita ei kuulla, artikkeli heijastaa poliisin omaa narratiivia tutkinnan haasteista.
Artikkeli käsittelee viranomaistoiminnan kehittämistä ja teknisiä haasteita. Se ei sisällä ideologista latausta, vaan keskittyy vahtikoira-tyyppiseen raportointiin poliisin sisäisistä prosesseista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliisin teknisen tutkinnan resurssien ja koulutuksen puute
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Riippumattomien oikeuslääketieteen tai rikostutkinnan asiantuntijoiden näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain viranomaisen näkökulman, eikä saa arviota siitä, onko ongelma todella niin laaja kuin poliisi esittää.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja teknisiin realiteetteihin rikostutkinnassa.
Käytetään esimerkkiä raiskaustutkinnasta ja Jätkäsaaren ryöstöstä havainnollistamaan dna-siirtymää.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua, sillä anekdootit auttavat lukijaa ymmärtämään monimutkaista teknistä ongelmaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään dna-näytteiden harhaanjohtavuutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin ydinsanoman, vaikka käyttääkin hieman dramatisoivaa sävyä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaava: Syyttömän miehen dna:ta löytyi raiskaajan käyttämästä kondomista.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan pyrkii asialliseen tiedonvälitykseen.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä henkilöä tai tahoa, vaan käsittelee yleistä teknistä haastetta rikostutkinnassa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
- JO 7: Lähteinä käytetään poliisin asiantuntijoita.
- JO 10: Lähteet on nimetty ja heidän roolinsa avattu.
Heikkoudet
- JO 21: Artikkelissa ei kuulla riippumattomia asiantuntijoita tai kritiikkiä poliisin toimintatavoista.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja valaisee rikostutkinnan teknisiä haasteita, joista ei julkisuudessa usein puhuta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta, että dna-todisteet eivät ole erehtymättömiä, ja siirtää painopistettä takaisin sormenjälkien merkitykseen. Lukijalle välittyy kuva poliisin teknisestä osaamisesta, joka on jäänyt dna-keskeisyyden jalkoihin, ja poliisin sisäisestä tarpeesta yhtenäistää tutkintakäytäntöjä.
Herää kysymys, miksi sormenjälkien taltioinnin vaikeutta korostetaan juuri nyt; on mahdollista, että poliisihallitus valmistelee uutta investointiohjelmaa tekniseen kalustoon ja tämä artikkeli toimii pohjustuksena tarpeen perustelemiseksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli mainitsee dna-rekisterin koon ja viittaa tutkintamenetelmien muutokseen, mikä on tarkistettavissa virallisista tilastoista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- rikostutkinnan menetelmät Suomessa
- dna-rekisterin koko ja käyttö
Suositellut lähteet
- Poliisi
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →