Analyysi artikkelista: Ulkoministeri Valtonen kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small60
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- Mistral Small75
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Venäjän kybertoiminnan jatkuvana ja laajamittaisena uhkana, johon Suomi vastaa diplomaattisin ja viranomaistoimin. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja viranomaisista tilanteen tasalla olevina toimijoina, jotka toimivat yhtenäisessä rintamassa muiden eurooppalaisten maiden kanssa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen ja raportoiva, mutta se nojaa yksinomaan suomalaisten ja länsimaisten viranomaisten näkemyksiin. Koska kyseessä on diplomaattinen konflikti, Venäjän näkökulman puuttuminen on odotettua, mutta se tekee jutusta yksisuuntaisen.
Artikkeli raportoi viranomaisten toimista ja arvioista ilman ideologista latausta. Vaikka aihe on poliittisesti herkkä, jutun sävy on neutraali ja vahtikoira-asetelma on journalismin perustehtävä, ei poliittista suuntautumista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen viranomaisten ja hallituksen näkemys Venäjän kyberuhasta.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän suurlähetystön tai muun tahon näkemys puhuttelun sisällöstä tai syistä puuttuu. — Lukija saa vain toisen osapuolen näkemyksen diplomaattisesta tapahtumasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Viranomaisten varoitukset kyberuhista luovat huolta turvallisuudesta.
Diplomaattinen puhuttelu ja kybervakoilu asetetaan vastakkainasetteluun.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu viranomaisten antamiin tietoihin, ei toimittajan retoriikkaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on suora ja informatiivinen raportti tapahtumasta: "Ulkoministeri Valtonen kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun".
Otsikko kuvaa diplomaattisen toimenpiteen ilman latautuneita adjektiiveja.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli raportoi diplomaattisesta jännitteestä, mutta ei demonisoi vastapuolta, vaan kuvaa tilannetta viranomaisten arvioiden kautta.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- Mistral Small0
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä tai kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän suurlähetystöä ei ole kuultu. He olisivat voineet kommentoida puhuttelun kulkua tai kiistää väitteet kybervakoilusta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
- JO 10: Lähteet (Supo, ministeri) on nimetty ja attribuutiot ovat selkeitä.
- JO 10: Lähteet on ilmoitettu asianmukaisesti.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen (Venäjän suurlähetystö) kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on diplomaattinen puhuttelu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kohde on nimetty.
6 Omaperäisyys
Uutinen raportoi ajankohtaisesta tapahtumasta, joka on uutisoitu laajasti myös muissa medioissa.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Venäjän kybertoiminnan jatkuvana ja laajamittaisena uhkana, johon Suomi vastaa diplomaattisin ja viranomaistoimin. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja viranomaisista tilanteen tasalla olevina toimijoina, jotka toimivat yhtenäisessä rintamassa muiden eurooppalaisten maiden kanssa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →