Analyysi artikkelista: Viestinnän professori Orpon paperitempusta A-studiossa: ”Taktiikka voi kääntyä itseään vastaan”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna90
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli analysoi poliitikkojen käyttämää viestintätaktiikkaa, jossa paperidokumentteja käytetään välineenä tv-keskusteluissa. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen väittely on pitkälle harkittua teatteria, jossa tavoitteena on enemmänkin vaikuttavuus sosiaalisen median klipeissä kuin syvällinen tiedonvälitys katsojille.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on tasapainoinen analyysi, joka ei ota kantaa poliitikkojen väliseen kiistaan, vaan keskittyy viestinnän muotoon. Asiantuntijan ääni on hallitseva, mutta se on perusteltu artikkelin analyyttisen luonteen vuoksi.
Artikkeli pysyy asiantuntijakeskeisessä analyysissä eikä ota kantaa poliittisiin sisältöihin. Se analysoi molempien osapuolten (Orpo ja Lindtman) toimintaa samalla viestinnällisellä mittarilla.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viestinnällinen taktiikka
- Tv-keskustelun luonne
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lukijan järkeen analysoimalla poliittista peliä.
Poliittinen väittely asetetaan viestinnälliseksi konfliktiksi.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja palvelee analyyttistä otetta.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääteeman.
Otsikko kuvaa analyysin kohteen neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan analysoi viestintää.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntija-analyysi viestintätavoista, ei kritiikkiä kohdistava uutinen.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysi on erotettu faktoista.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli on tavanomainen viestintäanalyysi ajankohtaisesta tapahtumasta.
6 Rivien välistä
Artikkeli analysoi poliitikkojen käyttämää viestintätaktiikkaa, jossa paperidokumentteja käytetään välineenä tv-keskusteluissa. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen väittely on pitkälle harkittua teatteria, jossa tavoitteena on enemmänkin vaikuttavuus sosiaalisen median klipeissä kuin syvällinen tiedonvälitys katsojille.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena vain analysoida viestintää vai myös epäsuorasti kyseenalaistaa poliitikkojen vilpittömyys tv-väittelyissä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →