Analyysi artikkelista: Sota lähenee Suomea – Tänne Ukraina voi iskeä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta sodan laajenemisesta Suomen rajojen välittömään läheisyyteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi epävarmaksi, ja Ukrainan iskut nähdään loogisena jatkumona, joka tuo sotilaallisen uhan osaksi suomalaista arkea.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli kehystää Ukrainan iskut Venäjän kohteisiin Suomen rajan läheisyydessä uhkana, joka 'lähenee' Suomea. Vaikka asiantuntija Kastehelmi tuo esiin iskujen rajallisen sotilaallisen merkityksen, artikkelin otsikointi ja ingressi painottavat uhkaa.
Artikkeli raportoi sotilaallisesta tilanteesta ja asiantuntijan arvioista. Vaikka kehystys on uhkakeskeinen, se ei aja selkeää puoluepoliittista ideologiaa, vaan seuraa vallitsevaa turvallisuuspoliittista keskustelua.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan iskujen oikeutus ja niiden tuominen lähemmäksi Suomen rajaa.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän näkökulmaa tai virallisia kommentteja iskuihin ei esitetä. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Sodan läheneminen Suomen rajalle herättää huolta turvallisuudesta.
Venäjän kyky suojata kohteitaan asetetaan kyseenalaiseksi.
Otsikko 'Sota lähenee Suomea' dramatisoi tilannetta.
Sodan ja iskujen tuominen lähelle Suomen rajaa luo uhkakuvia.
Tunnevetoaminen on sidoksissa turvallisuuspoliittiseen aiheeseen, mutta otsikointi on tarkoituksellisen dramatisoiva.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko 'Sota lähenee Suomea' on liioitteleva, sillä kyse on Ukrainan iskuista Venäjän kohteisiin, ei sodan laajenemisesta Suomeen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko luo uhkakuvia sijoittamalla sodan lähelle Suomea, vaikka sisältö käsittelee Ukrainan iskuja Venäjän kohteisiin.
Sana 'Sota' yhdistettynä 'lähenee Suomea' luo välittömän uhan tunteen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo me-ne-asetelmaa Venäjän ja Ukrainan välille, mutta ei demonisoi suomalaisia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaisia tai edustajia ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
- JO 7: Lähteitä on käytetty asiantuntijan muodossa.
- JO 11: Asiantuntijan rooli on selkeä.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on dramatisoiva suhteessa jutun sisältöön.
- JO 15: Otsikko on harhaanjohtava suhteessa jutun sisältöön.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on tyypillinen turvallisuuspoliittinen katsaus.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta sodan laajenemisesta Suomen rajojen välittömään läheisyyteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi epävarmaksi, ja Ukrainan iskut nähdään loogisena jatkumona, joka tuo sotilaallisen uhan osaksi suomalaista arkea.
Herää kysymys, pyrkiikö artikkeli korostamaan Suomen rajan läheisyyttä ja siihen liittyviä riskejä lukijan huomion herättämiseksi, vaikka asiantuntija itse toteaa monien kohteiden olevan sodan kannalta merkityksettömiä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sodan läheneminen Suomeen on ladattu ilmaisu.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →