← Etusivu

Analyysi artikkelista: Työsuojelu | Tarkastus: Sisäministeriössä väitetysti häirintää ja epäasiallista käytöstä

Helsingin Sanomat Uutinen 18.6.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kuvaa tilannetta, jossa työpaikan sisäinen vuoropuhelu on epäonnistunut, mikä on johtanut ulkopuoliseen tarkastukseen. Lukijalle välittyy kuva organisaatiosta, jossa työntekijöiden kynnys ilmoittaa häirinnästä on korkea, ja johdon on vaikea reagoida ilman virallisia ilmoituksia.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee työsuojelullisia rakenteita ja organisaation kykyä puuttua sisäisiin ongelmiin.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että työnantajan edustaja saa selittää tilannetta laajemmin kuin työntekijöiden kokemukset tulevat esiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee hallinnon sisäistä työsuojeluasiaa vahtikoira-hengessä ilman ideologista latausta. Se antaa tilaa sekä viranomaiselle että ministeriön johdolle, eikä pyri ajamaan tiettyä poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työnantajan näkökulma ongelmien ratkaisemisesta

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tarkemmat tiedot siitä, millaisia häirintätapauksia on ollut, puuttuvat. — Lukija ei saa käsitystä siitä, kuinka vakavista tapauksista on kyse.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli työpaikan ilmapiiristä ja häirinnän mahdollisista seurauksista.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan epämääräistä tilannetta, jossa häirintää on, mutta sen laajuutta ei tunneta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu uutisen aiheeseen, joka koskee työhyvinvointia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen aiheen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva: "Työsuojelu | Tarkastus: Sisäministeriössä väitetysti häirintää ja epäasiallista käytöstä".

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me-ne-asetelmaa.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä; artikkeli käsittelee hallinnollista prosessia.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kansliapäällikkö Matti Sarasmaa on saanut laajan puheenvuoron vastata kritiikkiin.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteitä on käytetty ja tarkastuskertomukseen viitataan.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.

Heikkoudet

  • JO 21: Työntekijöiden ääni jää etäiseksi, vaikka he ovat asianosaisia.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti aiempaan Ylen uutisointiin ja viranomaisraporttiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee julkista hallintoa ja työntekijöitä tuomalla esiin työsuojelullisia epäkohtia, mutta samalla se antaa ministeriön johdolle mahdollisuuden korostaa sitoutumistaan ongelmien ratkaisuun.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työsuojelutarkastuksen raportti on luotettava ja riittävä perusta uutisoinnille, vaikka itse raportin sisältöä ei avata tarkemmin. ”käy ilmi työsuojeluviranomaisen tekemästä tarkastuksesta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ministeriön johdon vastuuta tilanteen eskaloitumisesta häivytetään epämääräisellä kuvauksella vuoropuhelun puutteesta. ”Sarasmaa ei avaa tarkemmin, miksi vuoropuhelua ei ole kyetty käymään.”
Kuka saa äänen Työnantajapuoli (kansliapäällikkö) saa laajan tilan selittää tilannetta, kun taas työntekijöiden ääni jää järjestöjen tekemän ilmoituksen taakse. ”Sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa sanoo, että ministeriö ottaa asian vakavasti”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kuvaa tilannetta, jossa työpaikan sisäinen vuoropuhelu on epäonnistunut, mikä on johtanut ulkopuoliseen tarkastukseen. Lukijalle välittyy kuva organisaatiosta, jossa työntekijöiden kynnys ilmoittaa häirinnästä on korkea, ja johdon on vaikea reagoida ilman virallisia ilmoituksia.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi ministeriön sisäinen vuoropuhelu on epäonnistunut niin pahoin, että henkilöstöjärjestöt ovat kokeneet tarpeelliseksi turvautua ulkopuoliseen työsuojelutarkastukseen. Tämä viittaa syvempään luottamuspulaan johdon ja työntekijöiden välillä, jota artikkeli ei täysin avaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen sisäministeriö laajempi kuva Katso kirjoittajan Teemu Muhonen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Sisäministeriössä on esiintynyt väitetysti häirintää [...268 sanaa...] nimessä lakaise sitä maton alle.”

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →