Analyysi artikkelista: Hyökkääkö Valko-Venäjä Ukrainaan? – suomalaispoliitikot: ”Paha eskaloituminen”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli antaa äänen kahdelle suomalaiselle valiokuntapuheenjohtajalle, jotka arvioivat Valko-Venäjän mahdollisuutta liittyä sotaan. Lukijalle välittyy kuva Valko-Venäjästä Venäjän nukkevaltiona, jonka toimintavapaus on rajallinen, vaikka maan johtaja Lukashenka pyrkii tasapainoilemaan oman valtansa ja Putinin vaatimusten välillä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen ja antaa tilaa kahdelle eri puolueen edustajalle. Vinouma on lievä ja johtuu lähinnä länsimaisen turvallisuuspoliittisen kehyksen korostamisesta, mikä on tyypillistä suomalaisessa uutisoinnissa.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa vahtikoiranäkökulmasta ja antaa tilaa eri näkökulmille (Autto ja Koskinen). Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyseessä on asiapohjainen analyysi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Valko-Venäjän rooli Venäjän vasallina
- Sodan eskaloitumisen riski
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Valko-Venäjän sisäpoliittinen tilanne ja sen vaikutus Lukashenkan päätöksentekoon jäävät pintapuolisiksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi Lukashenka toimii kuten toimii.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli sodan laajenemisesta ja eskaloitumisesta.
Epäluottamus Valko-Venäjän ja Venäjän hallintoa kohtaan.
Käytetään termejä kuten 'nukkevaltio' ja 'talutusnuora'.
Sodan laajenemisen uhka luo jännitettä.
Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy sodan aiheuttamaan yleiseen huoleen. Se ei vaikuta manipuloivalta, vaan heijastaa asiantuntijoiden arvioita tilanteen vakavuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa pohditaan eskaloitumisen riskiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja dramaattista lainausta herättääkseen huolta. "Hyökkääkö Valko-Venäjä Ukrainaan? – suomalaispoliitikot: ”Paha eskaloituminen”"
Sana "paha eskaloituminen" lataa otsikkoa uhkakuvalla. "Paha eskaloituminen"
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu me-vs-he -asetelmalle, jossa länsi ja Ukraina ovat vastakkain Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta; artikkeli keskittyy asiantuntija-arvioihin.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Valko-Venäjän ja Venäjän johtoa kritisoidaan, mutta heitä ei ole kuultu artikkelissa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selvästi.
- JO 7: Käytetty eduskunnan valiokuntien puheenjohtajia lähteinä.
- JO 7: Lähteinä on käytetty valiokuntien puheenjohtajia.
Heikkoudet
- JO 21: Valko-Venäjän tai Venäjän edustajia ei ole kuultu.
- JO 21: Vastapuolen ääni puuttuu.
6 Omaperäisyys
Aihetta on käsitelty laajasti, mutta suomalaispoliitikkojen tuoreet arviot tuovat ajankohtaisuutta.
7 Rivien välistä
Artikkeli antaa äänen kahdelle suomalaiselle valiokuntapuheenjohtajalle, jotka arvioivat Valko-Venäjän mahdollisuutta liittyä sotaan. Lukijalle välittyy kuva Valko-Venäjästä Venäjän nukkevaltiona, jonka toimintavapaus on rajallinen, vaikka maan johtaja Lukashenka pyrkii tasapainoilemaan oman valtansa ja Putinin vaatimusten välillä.
Herää kysymys, miksi artikkelissa nostetaan esiin ajatushautomon spekulaatio Ukrainan mahdollisesta iskusta Valko-Venäjälle, vaikka molemmat haastatellut asiantuntijat suhtautuvat siihen varauksella tai kriittisesti; tämä saattaa palvella lukijan kiinnostuksen herättämistä eskalaatiopelolla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kuvaukset 'nukkevaltiosta' ja 'talutusnuorasta' vahvistavat negatiivista mielikuvaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →