Analyysi artikkelista: Näin Riikka Purra selittää puheitaan väestönvaihdosta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain valtiovarainministerin poliittisen retoriikan ja viranomaisten määritelmät salaliittoteorioista. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministeri pyrkii normalisoimaan käyttämänsä terminologian vetoamalla tosiasioihin, samalla kun toimittaja muistuttaa termin yhteydestä äärioikeistolaiseen väkivaltaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta toimittajan valinta tuoda suojelupoliisin määritelmä suoraan Purran puheiden rinnalle ohjaa lukijan tulkintaa. Tämä on journalistisesti perusteltua kontekstointia, mutta se asettaa ministerin puheet kriittiseen valoon.
Artikkeli raportoi ministerin puheet ja hallituksen talouslinjaukset neutraalisti. Vaikka toimittaja kyseenalaistaa terminologian viranomaislähteellä, se on journalistinen vahtikoira-tehtävä, ei ideologinen kannanotto. Lukijan ajatus ei kallistu selkeästi vasemmalle tai oikealle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten näkemys väestönvaihto-termin vaarallisuudesta
- Ministerin näkemys termin käytön oikeutuksesta
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miten väestönvaihto-termi on muuttunut poliittisessa keskustelussa. — Auttaisi lukijaa ymmärtämään termin käytön yleistymistä ja sen merkitystä laajemmassa kontekstissa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli luo epäilystä ministerin käyttämän terminologian motiiveja kohtaan.
Ministerin puheet ja viranomaisten määritelmät asetetaan vastakkain.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu journalistiseen kontekstointiin, ei tunteilla mässäilyyn.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Purra selittää puheitaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini20
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta lupaa selitystä, joka on artikkelin keskiössä.
Otsikko on toteava ja neutraali: Näin Riikka Purra selittää puheitaan väestönvaihdosta.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse polarisoi kielellään.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti -asetelmaa, mutta toimittaja raportoi sen neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Riikka Purra on saanut puheenvuoron ja kommentoinut asiaa suoraan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 7: Lähteitä (Supo, ministeri) on käytetty asianmukaisesti.
- JO 11: Toimittaja ei sekoita omaa kantaansa uutiseen.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli raportoi ajankohtaisesta tapahtumasta tavanomaisella uutistavalla.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain valtiovarainministerin poliittisen retoriikan ja viranomaisten määritelmät salaliittoteorioista. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministeri pyrkii normalisoimaan käyttämänsä terminologian vetoamalla tosiasioihin, samalla kun toimittaja muistuttaa termin yhteydestä äärioikeistolaiseen väkivaltaan. Rivien välistä lukija voi havaita pyrkimyksen tasapainottaa ministerin viestiä kontekstilla, joka kyseenalaistaa termin käytön hyväksyttävyyden.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena ensisijaisesti raportoida talouspoliittisista säästöistä vai haastaa ministerin kielenkäyttöä. Talouspoliittinen sisältö jää artikkelin loppupuolella vähemmälle huomiolle kuin retoriikkaa koskeva osuus.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli mainitsee miljardin euron säästötavoitteen, joka on tarkistettavissa valtion budjettiasiakirjoista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- valtion budjettisäästöt
Suositellut lähteet
- Valtiovarainministeriö
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →