Analyysi artikkelista: Stubb: Venäjä on Suomen keskeisin turvallisuusuhka
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli välittää tasavallan presidentin näkemyksen Venäjän tilasta ja Suomen turvallisuusympäristöstä. Lukijalle jää kuva hallitusta ja harkitusta tilannearviosta, jossa Venäjän sotilaallinen kyky on sidottu Ukrainan sotaan, mutta hybridivaikuttamisen riski säilyy.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on luonteeltaan raportoiva ja keskittyy presidentin puheenvuoron välittämiseen. Vinouma on vähäinen, mutta johtuu siitä, että artikkelissa ei haastatella muita asiantuntijoita tai kriittisiä ääniä, mikä antaa presidentin näkemykselle yksinoikeuden totuuteen.
Artikkeli raportoi valtionjohdon näkemyksiä turvallisuuspolitiikasta, mikä on perinteistä uutisointia. Ideologista suuntaa ei välity, ja aihepiiri on kansallisen konsensuksen piirissä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Presidentin näkemys Venäjän sotilaallisesta tilanteesta
- Suomen turvallisuuspoliittinen tilannekuva
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Muita turvallisuuspoliittisia näkemyksiä tai kriittisiä ääniä ei esitetä. — Lukija saa vain yhden näkökulman monimutkaiseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja turvallisuuspoliittiseen tilannekuvaan.
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja neutraali, eikä se pyri manipuloimaan lukijaa tunteilla.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on suora ja informatiivinen, tiivistäen jutun keskeisen väitteen.
Otsikko raportoi presidentin lausunnon ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi presidentin puhetta, ei kyseessä ole kritiikkiin perustuva juttu, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Stubb) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu (presidentin arviot esitetään faktoina ilman ulkopuolista vahvistusta).
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusraportointia seminaaripuheenvuorosta, eikä sisällä uutta tutkivaa journalismia.
7 Rivien välistä
Artikkeli välittää tasavallan presidentin näkemyksen Venäjän tilasta ja Suomen turvallisuusympäristöstä. Lukijalle jää kuva hallitusta ja harkitusta tilannearviosta, jossa Venäjän sotilaallinen kyky on sidottu Ukrainan sotaan, mutta hybridivaikuttamisen riski säilyy. Presidentin rooli turvallisuuspoliittisena auktoriteettina korostuu, ja kriittiset äänet tai vaihtoehtoiset skenaariot jäävät pois.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu muita asiantuntijoita tai oppositiopoliitikkoja tasapainottamaan presidentin näkemyksiä, vaikka kyseessä on turvallisuuspoliittisesti merkittävä aihe.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli esittää tarkkoja lukuja Venäjän sotilaallisista tappioista, joiden tarkistaminen riippumattomista lähteistä olisi relevanttia.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Venäjän sotilaalliset tappiot
- Ukrainan sodan tilanne
Suositellut lähteet
- Puolustusvoimat
- Ulkopoliittinen instituutti
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →