Analyysi artikkelista: Venäjä kieltää Julija Navalnajan johtaman Human Rights Foundation -järjestön toiminnan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini82
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Venäjän viranomaisten toiminnan kuvaamisen 'uhkana' ja 'häpäisynä', mutta asettaa nämä termit lainausmerkkeihin, mikä etäännyttää lukijan viranomaisten retoriikasta. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisesta, jossa jopa akateemiset instituutiot nähdään uhkana valtiolle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen, mutta valitsee näkökulman, joka korostaa Venäjän hallinnon autoritaarisuutta. Vastapuolen (Venäjän viranomaisten) ääni kuuluu vain virallisen lausunnon kautta, kun taas järjestön edustaja saa kommentoida vapaasti.
Artikkeli raportoi kansainvälisesti tunnetun ihmisoikeuskonfliktin. Vaikka se on kriittinen Venäjän hallintoa kohtaan, kyseessä on vahtikoirajournalismi, joka raportoi viranomaisten toimista ja niiden seurauksista ilman ideologista puolueellisuutta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ihmisoikeusjärjestön näkökulma
- Venäjän hallinnon autoritaarisuus
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi taustoitus siitä, miten 'ei-toivottujen' järjestöjen laki on vaikuttanut venäläiseen yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä. — Lukija saisi paremman käsityksen ilmiön laajuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli luo epäluottamusta Venäjän viranomaisten motiiveja kohtaan.
Termit kuten 'diktatuuri' ja 'autoritaarinen' kuvaavat hallintoa vahvasti.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu pitkälti haastateltavan omiin sitaatteihin, mikä on journalistisesti hyväksyttävää.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko raportoi tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita adjektiiveja.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa selkeää vastakkainasettelua Venäjän hallinnon ja ihmisoikeusjärjestön välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini3
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta; artikkeli keskittyy viranomaistoimiin.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaiset on mainittu, mutta heidän edustajiaan ei ole haastateltu suoraan, vaan heidän kantansa on referoitu syyttäjänviraston lausunnon kautta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 10: Lähteet on mainittu ja sitaatit ovat selkeitä.
- JO 10: Lähteet on ilmoitettu asianmukaisesti.
Heikkoudet
- JO 21: Venäjän viranomaisten näkökulma on vain referoitu, ei suoraan haastateltu.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu Reutersin välittämään tietoon ja on tyypillinen kansainvälinen uutiskooste.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Venäjän viranomaisten toiminnan kuvaamisen 'uhkana' ja 'häpäisynä', mutta asettaa nämä termit lainausmerkkeihin, mikä etäännyttää lukijan viranomaisten retoriikasta. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisesta, jossa jopa akateemiset instituutiot nähdään uhkana valtiolle.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon nimenomaan Julija Navalnajan, vaikka kyseessä on kansainvälinen järjestö; tämä saattaa kytkeä uutisen vahvemmin tunnettuun henkilöbrändiin ja Aleksei Navalnyin perintöön.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä kuten 'diktatuuri' ja 'häpäiseminen' kuvaamaan osapuolten toimintaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →