Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tampereella kehitetyn empatiataulun oli tarkoitus edistää yhdenvertaista pääsyä palveluihin

Yle Uutinen 19.1.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Tampereen kaupungin empatiataulusta nousseen kohun, mutta asettaa perussuomalaisten kritiikin vastakkain kaupungin johdon ja muiden valtuustoryhmien kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaisten vastustus nähdään joko tahallisena väärinymmärtämisenä tai populistisena häirintänä, kun taas kaupungin hallinnon toiminta esitetään asiallisena ja lakisääteisenä.

Uutinen Yle · 19.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee kunnallista päätöksentekoprosessia ja siitä noussutta poliittista kiistaa.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa enemmän tilaa kaupungin johdon selityksille ja kehystää perussuomalaisten kritiikin usein muiden poliitikkojen suulla 'typeryydeksi' tai 'harhauttamiseksi'. Vaikka molempia osapuolia kuullaan, narratiivi kallistuu puolustamaan kaupungin hallinnon valmistelua.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on pyritty pitämään tasapainoisena, mutta se välittää lukijalle kuvan, jossa perussuomalaisten vastustus on poliittisesti motivoitunutta ja perusteetonta. Lukijan ajatus taipuu helposti siihen, että kaupungin hallinto on järkevä ja vastustajat populistisia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kaupungin johdon näkemys taulukon hyödyllisyydestä
  • Perussuomalaisten kritiikin leimaaminen väärinymmärrykseksi

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Empatiataulukon tarkempi sisältö ja sen konkreettiset vaikutukset palveluihin jäävät epäselviksi. — Lukija ei voi itse arvioida, onko kritiikki perusteltua vai ei.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Paheksunta / viha
Turhautuminen / pettymys

Poliitikkojen turhautuminen vastakkainasetteluun ja toistensa puheisiin.

Paheksunta / viha

Perussuomalaisten paheksunta taulukon sisältöä kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'kaistapäistä', 'sakeaa woketusta', 'bullshitiä'.

Konflikti- tai kriisikehys

Valtuuston keskustelu esitetään kiivaana vastakkainasetteluna.

Tunnevetoaminen on peräisin haastateltavien kommenteista, mikä on uutisoinnissa tyypillistä, mutta valitut sitaatit korostavat konfliktia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen jännitteen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman ytimen.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli kuvaa kiivasta keskustelua, mutta ei itse provosoi. 'Esimerkiksi SDP:n Jukka Gustafsson korotti ääntään ja kutsui perussuomalaisten puheita ”bullshitiksi”'.

Populismi: 30/100

Perussuomalaisten retoriikka sisältää populistisia piirteitä, mutta artikkeli raportoi ne neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä pormestari Nurminen että valtuutettu Vigelius saavat laajat puheenvuorot.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 21: Molempia osapuolia on kuultu.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja osapuolia kuultu.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan valinnat korostavat kaupungin johdon näkökulmaa.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia ajankohtaisesta poliittisesta uutisesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kaupungin hallintoa ja hyvinvointisuunnitelman puolustajia, sillä se esittää kiistanalaisen työkalun neutraalina ja lakisääteisenä palveluiden saavutettavuuden edistämisenä, samalla kun kritiikki kehystetään tahalliseksi väärinymmärtämiseksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että positiivinen erityiskohtelu on yksiselitteisesti yhdenvertaisuutta edistävä ja lakisääteinen toimintatapa. ”Taulukko oli liitteenä kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa, jonka tekeminen ja toteuttaminen on kaupungin lakisääteinen tehtävä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Pormestarin päätös siirtää asia jatkovalmisteluun esitetään neutraalina hallinnollisena toimenpiteenä, vaikka se oli suora reaktio poliittiseen paineeseen. ”pormestari Ilmari Nurminen (sd.) päätti siirtää empatiataulun jatkovalmisteluun.”
Kuka saa äänen Kaupungin johdon ja muiden valtuustoryhmien näkemykset saavat tilaa perustella taulukon tarkoitusta, kun taas perussuomalaisten kritiikki esitetään usein sitaatteina, jotka on kehystetty muiden toimesta 'bullshitiksi' tai 'typeryydeksi'. ”Esimerkiksi SDP:n Jukka Gustafsson korotti ääntään ja kutsui perussuomalaisten puheita ”bullshitiksi”.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli raportoi Tampereen kaupungin empatiataulusta nousseen kohun, mutta asettaa perussuomalaisten kritiikin vastakkain kaupungin johdon ja muiden valtuustoryhmien kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaisten vastustus nähdään joko tahallisena väärinymmärtämisenä tai populistisena häirintänä, kun taas kaupungin hallinnon toiminta esitetään asiallisena ja lakisääteisenä. Taulukon sisällöllinen kritiikki jää toissijaiseksi keskustelun sävyn ja poliittisen vastakkainasettelun rinnalla.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli painottaa vahvasti kaupungin johdon näkemystä, että kyseessä on väärinymmärrys. On mahdollista, että taulukon sisällön tarkempi analyysi olisi tuonut esiin perussuomalaisten kritiikin ytimen, mutta se on jätetty sivuun keskittymällä poliittiseen sanailuun.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Poliitikkojen käyttämät vahvat ilmaisut on nostettu otsikoihin ja keskiöön.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva →
Perussuomalaiset Mari Rantanen Tampere Ilmari Nurminen kotimaa Joakim Vigelius politiikka Riikka Purra

Tiedot tästä analyysistä

Tampereella kehitetyn empatiataulun oli tarkoitus [...521 sanaa...] jätti hyvinvointisuunnitelman hyväksymisestä eriävän mielipiteen._

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →