Analyysi artikkelista: Iltalehden artikkeli suututti Iivo Niskasen pahasti – kanteli Julkisen sanan neuvostoon
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi urheilijan ja median välisen konfliktin käsittelyn JSN:n kautta. Lukijalle välittyy kuva, jossa urheilija käyttää virallisia kanavia median toiminnan kyseenalaistamiseen, mutta itse kiistan ydin eli väitetty virheellinen tieto jää lukijan ulottumattomiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääosin neutraali, mutta Iltalehden näkökulman puuttuminen tekee siitä hieman Niskasen kantelua korostavan.
Artikkeli käsittelee urheilun ja median välistä prosessia, eikä siinä ole poliittista latausta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Niskasen näkökulma kantelun tarpeellisuudesta
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Iltalehden näkemys kantelusta puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen kantelun perusteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Urheilijan epäluottamus mediaa kohtaan.
Sana 'suututti' otsikossa lataa jutun tunteelliseksi.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja rajoittuu lähinnä otsikon sanavalintaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää tunteellista kieltä ('suututti pahasti') houkutellakseen lukijan.
Otsikko käyttää sanaa 'suututti', joka lataa tilanteen tunteelliseksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä merkittävää vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Iltalehteä ei ole kuultu, vaikka se on kantelun kohde.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 7: Prosessin eteneminen on kuvattu selkeästi.
- JO 10: Lähteet (JSN:n valmistelija) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 21: Iltalehden samanaikainen kuuleminen puuttuu.
- JO 21: Kantelun kohteena olevaa tiedotusvälinettä ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli raportoi uutisaiheesta, joka on jo aiemmin ollut julkisuudessa.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi urheilijan ja median välisen konfliktin käsittelyn JSN:n kautta. Lukijalle välittyy kuva, jossa urheilija käyttää virallisia kanavia median toiminnan kyseenalaistamiseen, mutta itse kiistan ydin eli väitetty virheellinen tieto jää lukijan ulottumattomiin.
Herää kysymys, miksi Iltalehden näkemystä tai kommenttia ei ole pyydetty, vaikka kyseessä on heidän julkaisemastaan artikkelista tehty kantelu.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →