Analyysi artikkelista: Somekommentointi | SS: ”Sarjahukuttajaksi” nimitelty päätoimittaja tekee rikosilmoituksen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- Mistral Small95
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin poliittisen keskustelukulttuurin raadollisuuden, jossa kritiikki muuttuu henkilökohtaiseksi ja julmaksi hyökkäykseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen vastakkainasettelu ylittää inhimillisyyden rajat, kun kansanedustajan puoliso käyttää päätoimittajan perhetragediaa aseena poliittisessa keskustelussa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen ja raportoiva, mutta se asettuu luontevasti päätoimittajan puolelle kuvaamalla kommentteja julmiksi. Tämä on kuitenkin perusteltua, sillä kommentit viittaavat suoraan perhetragediaan.
Artikkeli käsittelee poliitikon lähipiirin epäasiallista käytöstä, mikä on journalismin vahtikoiratehtävä. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on käytösnormien rikkomisesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Päätoimittajan kokema loukkaus ja sen vakavuus.
Kritisoidut tahot
- Minna Reijosen puoliso
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu poliittisesta häirinnästä jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä siitä, onko tämä yleistyvä ilmiö vai yksittäistapaus.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli herättää paheksuntaa kansanedustajan puolison toimintaa kohtaan.
Päätoimittajan perhetragedian nostaminen esiin herättää myötätuntoa.
Loukkaavien termien käyttö otsikossa ja tekstissä.
Päätoimittajan kokemuksen kuvaaminen 'hyvin julmana'.
Tunnevetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on poikkeuksellisen törkeä henkilökohtainen hyökkäys, joka liittyy päätoimittajan aiempaan tragediaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa uutisen sisältöä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen, mutta käyttää lainausmerkkejä korostamaan poikkeuksellista sanavalintaa: ”Sarjahukuttajaksi” nimitelty päätoimittaja tekee rikosilmoituksen.
Otsikko sisältää latautuneen termin ”sarjahukuttaja”, joka on suora lainaus loukkaavasta kommentista.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small45
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli raportoi polarisoivasta tapahtumasta, mutta ei itse polarisoi. Sitaatti: 'Mitä vittua sarjahukuttajan lehdessä edelleenkin kerrotaan perättömiä juttuja'.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- Mistral Small0
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli ei ole populistinen, vaan raportoi yksittäisestä tapauksesta.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kansanedustajan puoliso on päässyt ääneen pahoittelun muodossa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
- JO 21: Vastapuolen pahoittelu on tuotu esiin.
- JO 21: Osapuolten näkemykset on huomioitu.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu Savon Sanomien uutiseen, joten se on referoiva.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin poliittisen keskustelukulttuurin raadollisuuden, jossa kritiikki muuttuu henkilökohtaiseksi ja julmaksi hyökkäykseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen vastakkainasettelu ylittää inhimillisyyden rajat, kun kansanedustajan puoliso käyttää päätoimittajan perhetragediaa aseena poliittisessa keskustelussa.
Herää kysymys, miksi Savon Sanomien uutinen on nostettu Helsingin Sanomien uutisaiheeksi; mahdollisesti siksi, että tapaus kytkeytyy kansanedustajaan, mikä tekee siitä laajemman yhteiskunnallisen keskustelun aiheen kuin pelkkä paikallinen rikosilmoitus.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →