Analyysi artikkelista: Pääoppositiopuolue SDP onnistui kriisiviestinnässään
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi poliittisen kriisiviestinnän taktiikkana, jossa syytökset kuitataan nopealla kieltämisellä ja yhtenäisellä rintamalla. Lukijalle välittyy kuva, että kannatusmittaukset ovat tärkein mittari poliittiselle toiminnalle, kun taas eduskunta-avustajien kokemukset jäävät toissijaisiksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli painottaa vahvasti SDP:n näkökulmaa ja asiantuntijan arviota, joka tukee puolueen onnistumista. Vastapuolen tai häirintäsyytösten yksityiskohtien puuttuminen tekee jutusta yksipuolisen.
Artikkeli käsittelee poliittista kriisiviestintää teknisestä näkökulmasta. Vaikka se suosii SDP:n narratiivia, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan keskittyy kannatuslukuihin ja viestinnän onnistumiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- SDP:n kriisiviestinnän onnistuminen
- Kannatusmittausten merkitys
- Hallituksen politiikan kritiikki syynä kannatusmuutoksiin
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Häirintäsyytösten esittäjien tai eduskunta-avustajien näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa kriisin luonteesta, vaan ainoastaan puolueen viestinnällisen vastauksen.
- Tausta Häirintäsyytösten tarkempi sisältö jää epäselväksi. — Ilman kontekstia lukijan on vaikea arvioida, miksi kriisiviestintä oli tarpeen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa kylmiin kannatuslukuihin ja asiantuntija-analyysiin.
Kriisi ja kannatusmittaukset asetetaan vastakkain.
Tunnevetoaminen on vähäistä; artikkeli pyrkii analyyttiseen sävyyn, vaikka valitut näkökulmat tukevatkin tiettyä tulkintaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa analysoidaan SDP:n onnistumista viestinnässä.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää vahvan tulkinnan onnistumisesta: "Pääoppositiopuolue SDP onnistui kriisiviestinnässään".
Otsikko ei käytä latautuneita sanoja, vaikka esittääkin arvion onnistumisesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole voimakkaasti polarisoiva, vaikka se sivuuttaakin kriittiset äänet.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli viittaa 'tavallisiin ihmisiin' ja 'ajojahdin' mahdollisuuteen, mikä on populistinen kehys.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tytti Tuppurainen on mainittu, mutta hänen näkemyksensä on referoitu vain asiantuntijan kautta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu uutisoinnista.
- JO 7: Kannatusmittaukset ja tapahtumien aikajana on tarkistettu.
- JO 7: Faktat kannatusmittauksista on esitetty selkeästi.
Heikkoudet
- JO 21: Häirintäsyytösten kohteita tai syytösten esittäjiä ei kuulla tasapuolisesti.
- JO 12: Lähdekritiikki on kapeaa, kun vain yksi asiantuntija saa äänen.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu syytösten osalta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perinteinen uutisanalyysi, joka yhdistää kannatusmittaukset asiantuntijan kommentteihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi poliittisen kriisiviestinnän taktiikkana, jossa syytökset kuitataan nopealla kieltämisellä ja yhtenäisellä rintamalla. Lukijalle välittyy kuva, että kannatusmittaukset ovat tärkein mittari poliittiselle toiminnalle, kun taas eduskunta-avustajien kokemukset jäävät toissijaisiksi.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään eduskunta-avustajaa tai STT:n jutun tehnyttä toimittajaa, mikä olisi tuonut tasapainoa kriisiviestinnän analyysiin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini66
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu vahvasti kannatusmittauksiin, joiden luotettavuus ja tulkinta ovat keskeisiä argumentteja.
Hyödylliset tilastoaiheet
- SDP:n kannatuskehitys 2024-2025
Suositellut lähteet
- Yle
- Taloustutkimus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →