Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Karu kuva: Suomi ykkösenä huonossa joukossa

MTV Uutiset Uutinen 6.9.2026
Pisteet
73
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • GPT-5.6 Luna30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • GPT-5.6 Luna82
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Toivo Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Suomen heikosta työllisyystilanteesta EU-vertailussa, mutta siirtää painopisteen nopeasti syiden selittämiseen ja tulevaisuuden toiveikkuuteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa työttömyys on tekninen ja väliaikainen ongelma, jonka ratkeaminen on kiinni talouskasvun viiveestä, ei rakenteellisista epäkohdista.

Uutinen MTV Uutiset Joonas Mustonen · 6.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee työttömyyttä makrotaloudellisena ilmiönä ja tilastollisena kehityksenä.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva, mutta painottaa hallituksen ja ekonomistien näkemyksiä työttömyyden syistä. Vastapainona on käytetty asiantuntijoiden arvioita, mutta rakenteellinen kritiikki jää vähäiseksi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen näkemyksen osana laajempaa asiantuntijakatsausta. Ideologista suuntaa ei ajeta, vaan kyseessä on tavanomainen talousuutisointi, jossa hallituksen viesti saa tilaa asiantuntijoiden rinnalla.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Talouskasvun ja työllisyyden välinen viive
  • Usko tulevaan elpymiseen

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Työttömyyden rakenteellisia syitä (esim. kohtaanto-ongelma, koulutus, alueelliset erot) käsitellään vain pintapuolisesti. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi työttömyys on Suomessa korkealla tasolla suhteessa muihin EU-maihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Toivo
Huoli

Huoli työttömyyden korkeasta tasosta.

Toivo

Toivo talouskasvun tuomasta työllisyyden noususta.

Konflikti- tai kriisikehys

Suomi vs. muu EU -asetelma.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Viittaukset Juho-Pekan tarinaan tuovat inhimillistä näkökulmaa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee uutisen inhimillistämistä tilastojen rinnalla.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön tilastotietoa.

Klikkihoukutus: 35/100
  • GPT-5.6 Luna25
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.

 Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää dramatisoivaa 'karu kuva' -ilmaisua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko toteaa tilanteen ilman ideologista latausta: 'Karu kuva: Suomi ykkösenä huonossa joukossa'.

Kärjistys: 10/100
  • GPT-5.6 Luna10
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, aiheena on yhteinen taloudellinen haaste.

Populismi: 0/100
  • GPT-5.6 Luna0
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan raportoi tilastotietoa ja asiantuntija-arvioita.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Eurostat, Tilastokeskus) on mainittu.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu tilastofaktoista.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Työttömyyden rakenteellisten syiden lähdekritiikki jää ohueksi, kun painopiste on talouskasvun odotuksissa.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu julkisiin tilastoihin ja aiemmin uutisoituihin asiantuntijalausuntoihin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen talouspoliittista viestintää: työttömyys esitetään ohimenevänä viiveenä talouskasvun ja työllisyyden välillä, mikä tukee hallituksen odotuksia talouden elpymisestä.
Pelissä Talouskasvun odotukset vs. työttömyyden inhimilliset seuraukset. Juttu käsittelee pääosin edellistä, jättäen työttömyyden inhimillisen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen vain viitteelliseksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että talouskasvu johtaa automaattisesti työllisyyden kasvuun, kunhan viiveaika kuluu. ”Työllisyyden uskotaan lähtevän nousuun, kunhan talouskasvu Suomessa jatkuu.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työttömyyden syyt ulkoistetaan epämääräisille 'shokeille' ja talouden viiveille, jolloin konkreettisten päätöksentekijöiden vastuu hämärtyy. ”Pitkä matalasuhdanne ja sitä edeltäneet pitkät 'shokkien sarjat' ... ovat voineet nostaa yritysten kynnystä palkata työntekijöitä”
Kuka saa äänen Asiantuntijoiden ja pääministerin äänet hallitsevat selityksiä, kun taas työttömien oma ääni jää mainostetun dokumentin varaan. ”Niin uskoo myös pääministeri Petteri Orpo (kok.).”
Tunnelma Huoli, Toivo

Artikkeli raportoi Suomen heikosta työllisyystilanteesta EU-vertailussa, mutta siirtää painopisteen nopeasti syiden selittämiseen ja tulevaisuuden toiveikkuuteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa työttömyys on tekninen ja väliaikainen ongelma, jonka ratkeaminen on kiinni talouskasvun viiveestä, ei rakenteellisista epäkohdista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli linkittää toistuvasti Juho-Pekka-nimiseen työttömään henkilöön liittyvään dokumenttiin; se luo emotionaalisen kontrastin tilastolliselle raportoinnille, mutta samalla etäännyttää työttömyyden todellisuuden uutisen asiapitoisesta kehyksestä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 88/100, 3 tilastoaihetta
88/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin tilastollisten väittämien varaan, joten niiden ristiintarkistus on välttämätöntä.

  • GPT-5.6 Luna88
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen työttömyysaste 2023-2024
  • EU-maiden työttömyysvertailu
  • Tilastokeskuksen ja Eurostatin tilastointierot

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten MTV Uutiset kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan Joonas Mustonen muut analyysit →
talous politiikka Petteri Orpo Juhana Brotherus Petri Malinen Merja Kauhanen Ossi Rajala Eurostat Tilastokeskus Suomi Espanja
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Työttömyys
  • EU
  • Tilastokeskus
  • Talous

Tiedot tästä analyysistä

Espanja hallitsi pitkään EU:n korkeinta [...445 sanaa...] ole tarjota. ### Lue myös:

Sisältö haettu
6.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →