← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hantavirus | HS:n toimittaja risteili aluksella, jolla nyt leviää hantavirus – tällaiset olivat olot laivalla

Helsingin Sanomat Kolumni 9.5.2026
Pisteet
68
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli yhdistää ajankohtaisen terveyskriisin kirjoittajan omaan matkakokemukseen, mikä tekee etäisestä uutisesta lukijalle konkreettisemman. Kirjoittaja normalisoi oman kokemuksensa asiantuntijatiedoksi laivan olosuhteista, mikä ohjaa lukijan ymmärtämään viruksen leviämistä nimenomaan tilan ahtauden kautta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee uutisaihetta kirjoittajan henkilökohtaisen kokemuksen kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on subjektiivinen näkökulmateksti. Vinouma on vähäinen, koska kirjoittaja avoimesti perustaa arvionsa omaan kokemukseensa, eikä esitä sitä neutraalina uutisraporttina.

Poliittinen kehystys Keskusta

Teksti on luonteeltaan henkilökohtainen havainto, eikä se sisällä poliittista latausta tai ideologista kehystystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Laivan ahtauden merkitys viruksen leviämisessä

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajemmat viralliset tiedot viruksen leviämistavoista tai laivan virallisista varotoimista puuttuvat. — Lukija saa vain yhden henkilön subjektiivisen arvion tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Henkilökohtainen kokemus asiantuntijuuden lähteenä Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli viruksen leviämisestä ja hengenvaarallisuudesta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Kirjoittajan oma matkakokemus toimii selittävänä tekijänä uutiselle.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu kirjoittajan omaan kokemukseen, mikä on tyypillistä kolumnistiselle tyylille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko yhdistää toimittajan henkilökohtaisen kokemuksen ajankohtaiseen uutiseen, mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvaava.

Kärjistys: 0/100

Tekstissä ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on henkilökohtainen kolumni, ei kritiikki, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 80/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide ja henkilökohtainen kokemus on erotettu selvästi uutisoinnista.

Heikkoudet

  • JO 9: Tietojen tarkistaminen on rajoittunutta, koska teksti nojaa vain kirjoittajan muistikuviin.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Henkilökohtainen näkökulma tuo uutta väriä yleiseen uutisaiheeseen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli hyödyntää kirjoittajan henkilökohtaista kokemusta tuodakseen inhimillistä kontekstia uutisaiheeseen, mikä palvelee lukijaa, joka hakee syvempää ymmärrystä uutisoidun kriisin taustoista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kirjoittajan kahden vuoden takainen kokemus on suoraan sovellettavissa nykyisiin olosuhteisiin. ”Kokemuksen perusteella on helppo ymmärtää, miksi hankalasti tarttuva virus on levinnyt niin hanakasti.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa täysin kirjoittajan omaan kokemukseen, muita lähteitä ei käytetä. ”Matkustin kaksi vuotta sitten Hondius-aluksella”
Tunnelma Huoli

Artikkeli yhdistää ajankohtaisen terveyskriisin kirjoittajan omaan matkakokemukseen, mikä tekee etäisestä uutisesta lukijalle konkreettisemman. Kirjoittaja normalisoi oman kokemuksensa asiantuntijatiedoksi laivan olosuhteista, mikä ohjaa lukijan ymmärtämään viruksen leviämistä nimenomaan tilan ahtauden kautta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan henkilökohtainen kokemus riittävä peruste arvioimaan nykyisiä hygienia- tai toimintatapoja laivalla, vai onko kyseessä enemmänkin tarinallinen keino elävöittää uutisaihetta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva Katso kirjoittajan Maria Pettersson muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

- Helsingin Sanomien toimittaja risteili [...86 sanaa...] hyvin paljon tekemisissä toistensa kanssa.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →