Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näin EU:n päätös näkyy kauppojen hyllyillä – ”Tarjouslihat Brasiliasta loppuvat”

Ilta-Sanomat Uutinen 5.8.2026
Pisteet
76
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
28
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi EU:n tuontikiellon ja asettaa sen kontekstiin, jossa Brasilian merkitys Suomen markkinoilla on vähäinen. Lukijalle välittyy kuva, ettei päätös aiheuta merkittäviä muutoksia ruokakaupan arkeen tai hintoihin, vaikka se poistaakin tiettyjä tarjoustuotteita.

Uutinen Ilta-Sanomat · 5.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tuontikieltoa markkinoiden ja tuotantoketjujen näkökulmasta.

28
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta nojaa vahvasti tuottajajärjestön (MTK) näkemyksiin. Vaikka kaupan ketjuja on kuultu, artikkelin kehys painottaa kotimaisen tuotannon etua.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee aihetta asiallisesti ja antaa tilaa eri kauppaketjujen kommenteille. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyseessä on markkinatilanteen raportointi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kotimaisen lihan turvallisuus ja saatavuus
  • Tuontikiellon vähäinen merkitys Suomelle

Puolustetut tahot

  • Kotimainen lihantuotanto

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi keskustelu EU:n ja Brasilian välisistä kauppasopimuksista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi juuri nyt on päädytty tähän ratkaisuun.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja tilastoihin tuonnin vähäisyydestä.

Tunteellinen sitaatti

Antibioottiresistenssin riskejä kuvataan vahvalla ilmaisulla.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua aiheen (terveysriskit) vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko lupaa konkreettista tietoa vaikutuksista, mutta on asiallinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja neutraali.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista kehystä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan raportoi EU:n päätöksestä.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen Tullin tilastoilla.
  • JO 7: Faktapohjainen raportointi.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki voisi olla syvempää, sillä MTK:n rooli on vahvasti edunvalvonnallinen.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia ajankohtaisesta uutisaiheesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee kotimaista lihantuotantoa edustavia tahoja (MTK) ja kaupan ketjuja, jotka voivat korostaa kotimaisen lihan osuutta ja vähäistä riippuvuutta brasilialaisesta tuonnista.
Pelissä Elintarvikkeiden tuontivapaus vs. elintarviketurvallisuus ja kotimaisen tuotannon suojaaminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, korostaen kotimaisen lihan merkitystä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU:n asettamat terveysperusteet tuontikiellolle ovat kiistattomia ja riittäviä. ”EU katsoo kasvuhormonien käytön ihmisten terveydelle haitalliseksi.”
Kuka saa äänen MTK:n asiantuntija saa eniten tilaa arvioida vaikutuksia, kun taas kaupan ketjujen edustajat kommentoivat vain omaa valikoimaansa. ”arvioi tuottajien etujärjestö MTK:n liha-asiantuntija Juho Kyntäjä.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi EU:n tuontikiellon ja asettaa sen kontekstiin, jossa Brasilian merkitys Suomen markkinoilla on vähäinen. Lukijalle välittyy kuva, ettei päätös aiheuta merkittäviä muutoksia ruokakaupan arkeen tai hintoihin, vaikka se poistaakin tiettyjä tarjoustuotteita. Kotimaisen lihan omavaraisuus korostuu turvallisena vaihtoehtona.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella lainkaan kuluttajajärjestöjä tai riippumattomia talousasiantuntijoita arvioimaan hintavaikutuksia, vaan luotetaan vahvasti tuottajajärjestön arvioon.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 82/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
82/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käyttää Tullin tilastoja argumenttinsa tukena, mikä on keskeistä jutun uskottavuudelle.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • lihan tuonti Suomeen maittain
  • naudanlihan omavaraisuusaste Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tulli
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen MTK laajempi kuva →
MTK Brasilia S-ryhmä Ruoka Euroopan unioni Lidl kesko Juho Kyntäjä talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taloussanomat

Tiedot tästä analyysistä

Antibioottien ja kasvuhormonien käyttö sai [...584 sanaa...] Brasilia on korvattavissa, Lidlistä arvioidaan.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →