Analyysi artikkelista: HS-analyysi | Keskusta ja vihreät ovat ajamassa vaaleihin vanhoilla viesteillä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small65
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- Mistral Small60
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli maalaa kuvan oppositiopuolueista, jotka ovat jumiutuneet vanhoihin rooleihinsa ja kärsivät uskottavuusongelmista. Lukijalle välittyy vaikutelma, että keskusta ja vihreät ovat poliittisesti merkityksettömiä ilman uusia avauksia, kun taas vasemmistoliitto on onnistunut asemoitumaan strategisesti vahvempaan neuvotteluasemaan.
- v2 1.5.2026 klo 23:09
- v1 26.4.2026 klo 17:37
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on analyyttinen, mutta sen sävy on kriittinen ja paikoin vähättelevä keskustaa ja vihreitä kohtaan. Toimittajan omat tulkinnat puolueiden "flegmaattisuudesta" ja "dementikkojen päiväkaljoista" ohjaavat lukijaa negatiiviseen suuntaan.
Artikkeli kritisoi oppositiota laajasti ilman selkeää ideologista suuntaa. Se ei aja tiettyä puoluetta, vaan arvioi kaikkien oppositiopuolueiden strategista kyvykkyyttä vahtikoiran roolissa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Oppositiopuolueiden strateginen heikkous
- Keskustan ja vihreiden vaikeus uudistua
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Puolueiden omien onnistumisten tai vaihtoehtoisten strategioiden syvempi tarkastelu puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan puolueiden tilasta, jos vain epäonnistumiset korostuvat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli kuvaa puolueiden tilannetta turhauttavana ja flegmaattisena.
Artikkeli herättää epäilystä puolueiden kyvystä uudistua.
Käytetään ilmauksia kuten 'dementikkojen päiväkaljat' ja 'räksyttäminen'.
Puolueiden toimintaa kuvataan ironiseen sävyyn.
Tunnevetoaminen on osa analyyttistä tyyliä, jolla pyritään elävöittämään poliittista analyysia, mutta se muuttuu paikoin manipuloivaksi käyttämällä kärjistettyjä metaforia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee puolueiden vanhentuneita viestejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small15
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa analyysin ydintä: "Keskusta ja vihreät ovat ajamassa vaaleihin vanhoilla viesteillä".
Otsikko on asiallinen ja kuvailee puolueiden tilannetta ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- Mistral Small45
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli luo vastakkainasettelua puolueiden välille, mutta ei demonisoi niitä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli viittaa 'eliittiin' ja 'kansan tahtoon' epäsuorasti, mutta ei rakenna puhdasta kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolueita mainitaan, mutta heidän edustajiaan ei ole haastateltu vastaamaan toimittajan kriittisiin väitteisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Analyysi erottaa toimittajan tulkinnat ja puolueiden tavoitteet.
- JO 7: Artikkeli viittaa puoluebarometriin ja kannatusmittauksiin.
- JO 11: Mielipiteellinen analyysi on selkeästi erotettu uutisoinnista.
Heikkoudet
- JO 23: Keskustalaisista käytetty 'dementikko'-vertaus on epäkunnioittava.
- JO 23: Ihmisarvon kunnioittaminen jää huomioimatta 'dementikko'-vertauksessa.
6 Omaperäisyys
Analyysi on itsenäinen tulkinta ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli maalaa kuvan oppositiopuolueista, jotka ovat jumiutuneet vanhoihin rooleihinsa ja kärsivät uskottavuusongelmista. Lukijalle välittyy vaikutelma, että keskusta ja vihreät ovat poliittisesti merkityksettömiä ilman uusia avauksia, kun taas vasemmistoliitto on onnistunut asemoitumaan strategisesti vahvempaan neuvotteluasemaan.
Herää kysymys, onko toimittajan käyttämä anonyymi sitaatti keskustalaisesta tarkoituksella valittu korostamaan puolueen sisäistä tilaa negatiivisessa valossa, mikä vahvistaa artikkelin narratiivia puolueiden flegmaattisuudesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään halventavia vertauksia kuvaamaan puolueiden sisäistä työtä.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small75
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli viittaa kannatusmittauksiin ja puoluebarometriin, joiden tuloksia voisi tarkistaa virallisista lähteistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Puolueiden kannatusmittaukset
- Puoluebarometri
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Yle
- HS-gallup
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →