← Etusivu

Analyysi artikkelista: Itälä: Suomelle hankalan maan mainetta EU:ssa

Yle Uutinen 23.9.2011
Pisteet
49
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin huolen Suomen muuttuneesta maineesta EU-kumppanina. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen tiukka linja Schengen-laajentumiseen nähdään poikkeavana ja mahdollisesti haitallisena, kun taas enemmistön kantaa pidetään normina.

Uutinen Yle · 23.9.2011 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee Suomen EU-politiikkaa europarlamentaarikon näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa äänen vain yhdelle kriittiselle näkökulmalle. Vaikka kyseessä on uutinen, vastakkaisen näkökulman tai hallituksen perustelujen puuttuminen tekee kehyksestä yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi europarlamentaarikon kritiikkiä hallituksen linjasta. Vaikka kehys on kriittinen, kyseessä on poliittisen vahtikoiran rooli, eikä jutussa ole selkeää ideologista vasemmisto-oikeisto-asetelmaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen EU-linjan muuttuminen hankalaksi
  • Suomen kannan poikkeavuus enemmistöstä

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Suomen hallituksen tai Schengen-kriteerien puolustajien näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi Suomi on päätynyt kyseiseen linjaan, mikä estää tasapainoisen ymmärryksen asiasta.
  • Tausta Schengen-kriteerien tarkempi sisältö ja se, miksi Suomi katsoo niiden täyttyvän tai ei täyttyvän. — Ilman taustatietoa lukija ei voi arvioida kritiikin perusteltavuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli Suomen maineen heikkenemisestä EU:ssa.

Latautunut kieli

Sana 'hankala' luo negatiivisen mielikuvan Suomen toiminnasta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy poliittiseen kritiikkiin, mutta sanavalinnat ohjaavat lukijaa näkemään Suomen toiminnan negatiivisessa valossa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää sisällön, mutta käyttää latautunutta termiä 'hankala'.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'hankalan maan maine' lataa otsikon negatiivisesti Suomen toimintaa kohtaan.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun Suomen ja muun EU:n välille, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta; kyseessä on perinteinen poliittinen kritiikki.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen hallitusta tai virkamiehiä, jotka vastaavat Schengen-linjauksista, ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selkeästi osoitettu Ville Itälän sanomisiksi.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen tai Suomen kannan edustajaa ei ole kuultu vastineena kritiikille.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun Suomen linjaa kritisoidaan voimakkaasti.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu radiohaastatteluun, mikä on tavanomainen uutismuoto.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee EU-myönteistä poliittista keskustelua, jossa Suomen linjaa Schengen-asiassa kritisoidaan eristäytyneenä ja mainehaittaa aiheuttavana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen ja Hollannin kanta on poikkeava ja siten kyseenalainen, kun taas muiden maiden kanta on oletusarvoisesti oikea. ”On hiukan outo tilanne, jos Suomi katsoo, että kriteerit eivät täyty, kun muut katsovat, että kriteerit täyttyvät.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti Ville Itälän näkemykseen, joka edustaa kriittistä kantaa Suomen hallituksen linjaan. ”Kokoomuslaisen europarlamentaarikon Ville Itälän mukaan Suomen maine EU:ssa on muuttumassa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin huolen Suomen muuttuneesta maineesta EU-kumppanina. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen tiukka linja Schengen-laajentumiseen nähdään poikkeavana ja mahdollisesti haitallisena, kun taas enemmistön kantaa pidetään normina.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu hallituksen edustajaa tai asiantuntijaa, joka avaisi Schengen-kriteerien teknistä sisältöä tai Suomen perusteluja, mikä jättää lukijalle yksipuolisen kuvan päätöksenteon taustoista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Suomen politiikan kuvaaminen 'hankalaksi'.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Hollanti laajempi kuva
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • talous
  • Ville Itälä
  • Schengen-alue
  • Euroopan unioni
  • Romania
  • Bulgaria
  • Kansallinen Kokoomus
  • Kansainväliset organisaatiot ja sopimukset

Tiedot tästä analyysistä

Suomi on saanut EU:ssa kovaa [...81 sanaa...] muut katsovat, että kriteerit täyttyvät.

Sisältö haettu
4.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →