Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Väestönvaihdosta puhuminen oli Mari Rantaselta tietoinen valinta, arvioi tutkija: ”On olemassa lukematon joukko muita ilmaisuja”

Yle Uutinen 1.7.2023
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini44
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa perussuomalaisten ministerien retoriikasta tietoisena ja strategisena valintana, joka on ristiriidassa valtavirran poliittisen keskustelukulttuurin kanssa. Lukijalle välittyy vaikutelma, että ministerien toiminta ja viestintä eivät ole vahinkoja, vaan osa laajempaa oikeistopopulistista pelikirjaa, mikä tekee yhteistyöstä muiden puolueiden kanssa vaikeaa.

Uutinen Yle Pekka Pantsu · 1.7.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta yliopistotutkijan näkökulmasta, joka analysoi poliittista retoriikkaa.

70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain yhdelle tutkijalle, joka kritisoi hallituspuolueen toimintaa. Vastapuolen ääni puuttuu kokonaan, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi hallituspuolueen retoriikkaa, mutta tekee sen vahtikoira-roolissa analysoimalla poliittista viestintää. Vaikka kritiikki on terävää, se perustuu asiantuntija-arvioon eikä suoraan ideologiseen ajamiseen, joten se pysyy keskustassa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittinen retoriikka on tietoista ja strategista
  • Perussuomalaisten viestintätyyli uhkaa hallitusyhteistyötä

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kritiikin kohteena olevien ministerien tai puolueen näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tilanteesta, kun vain kritisoija pääsee ääneen.
  • Tausta Väestönvaihto-termin eri merkityksiä tai konteksteja ei avata, vaan se leimataan suoraan salaliittoteoriaksi. — Lukija ei saa mahdollisuutta ymmärtää, miksi termiä käytetään tai miten se ymmärretään eri piireissä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Asiantuntijan auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Huoli
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäluottamusta ministerien motiiveja ja viestintää kohtaan.

Huoli

Huoli siitä, että hallituspuolueen retoriikka vaikeuttaa yhteistyötä.

Latautunut kieli

Termit kuten 'koirapilli' ja 'oikeistopopulistinen pelikirja' lataavat tekstiä.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli asettaa ministerien retoriikan vastakkain salonkikelpoisen politiikan kanssa.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se käyttää asiantuntijaa vahvistamaan negatiivista kuvaa poliitikoista ilman, että näillä on mahdollisuutta vastata.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 65

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa tutkija arvioi Rantasen valintoja tietoisiksi.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää asiantuntijan sitaattia korostamaan syytöstä tietoisesta valinnasta: ”Väestönvaihdosta puhuminen oli Mari Rantaselta tietoinen valinta, arvioi tutkija”

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautunutta termiä 'väestönvaihto' ja asettaa poliitikon toiminnan kyseenalaiseen valoon: ”Väestönvaihdosta puhuminen oli Mari Rantaselta tietoinen valinta”

Kärjistys: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'oikeistopopulistisen pelikirjan' ja salonkikelpoisen politiikan välille: 'Ongelman nimi on täysin periksiantamaton retoriikka'.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa kuvatessaan Purran retoriikkaa: 'että kaikki muut valehtelevat ja yrittävät peittää totuuden kansalta'.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Mari Rantanen ja Riikka Purra ovat kritiikin kohteena, mutta heitä ei ole haastateltu. He olisivat voineet selventää retoriikkansa tarkoitusta tai vastata tutkijan syytöksiin.

5 JSN-arvio 45/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Asiantuntijan mielipiteet on erotettu selvästi toimittajan tekstistä lainausmerkein.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä kritiikin kohteena olevia ministereitä ei ole haastateltu.
  • JO 12: Lähdekritiikki on yksipuolista, kun vain yksi näkökulma on edustettuna.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevia ministereitä ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on jatkoa aiemmalle uutisoinnille Junnilan erosta, eikä tuo uutta substanssia itse tapahtumiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee poliittista oppositiota ja hallituksen toimintatapoja kritisoivia tahoja, sillä se nostaa esiin hallituspuolueen retoriikan ongelmallisuuden asiantuntija-arvion kautta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että väestönvaihto-termi on yksiselitteisesti haitallinen ja salaliittoteorioihin kytkeytyvä, ilman että termin eri tulkintoja avataan. ”väestönvaihto-termi, joka on yksi niistä hyvin harvoista, jotka linkittyvät salaliittoteorioihin ja toimivat koirapillinä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on selkeästi osoitettu Rantaselle ja Purralle, mutta heidän vastineensa tai puolustuksensa puuttuu, mikä keskittää vastuun heille. ”Hän valitsee ja nimenomaisesti käyttää väestönvaihto-termiä”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin yhden asiantuntijan näkemykseen, joka analysoi poliitikkojen motiiveja. ”Populismiin ja salaliittoteorioihin perehtynyt yliopistotutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta arvioi”
Tunnelma Epäluottamus, Huoli

Artikkeli rakentaa kuvaa perussuomalaisten ministerien retoriikasta tietoisena ja strategisena valintana, joka on ristiriidassa valtavirran poliittisen keskustelukulttuurin kanssa. Lukijalle välittyy vaikutelma, että ministerien toiminta ja viestintä eivät ole vahinkoja, vaan osa laajempaa oikeistopopulistista pelikirjaa, mikä tekee yhteistyöstä muiden puolueiden kanssa vaikeaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu lainkaan perussuomalaisten edustajia tai muita asiantuntijoita, jotka voisivat tarjota vaihtoehtoisen tulkinnan retoriikan käytöstä tai sen tarkoituksesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten 'koirapilli' ja 'oikeistopopulistinen pelikirja' leimaamaan kohdetta.

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Koko artikkeli rakentuu yhden tutkijan arvion varaan, jota käytetään totuuden torvena.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pekka Pantsu muut analyysit →
Perussuomalaiset Mari Rantanen sisäministeriö Niko Pyrhönen Vilhelm Junnila politiikka Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • salaliittoteoriat
  • sisäministeriö
  • Perussuomalaiset

Tiedot tästä analyysistä

Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) väestönvaihtoon [...402 sanaa...] ja yrittävät peittää totuuden kansalta.

Sisältö haettu
9.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →