← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS-gallup | Orpon hallituksen arvosana heikkeni taas

Helsingin Sanomat Uutinen 23.6.2025
Pisteet
64
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa mielikuvaa hallituksen epäonnistumisesta nostamalla otsikkoon ja ingressiin kielteiset prosenttiluvut. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, jonka suosio on tasaisessa laskussa, vaikka muutokset tutkimuksessa ovat pieniä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee hallitusta kansalaisten mielipiteiden kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on muodollisesti neutraali gallup-raportti, mutta valitsee korostaa kielteisiä lukuja. Koska kyseessä on uutinen, tasapainon puute hallituksen näkemyksistä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi gallup-tuloksia, jotka ovat luonteeltaan poliittisia. Vaikka painotus on hallituksen kritiikissä, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi, eikä selkeää ideologista suuntaa välity.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen heikentynyt suosio
  • Kansalaisten tyytymättömyys hallitukseen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Hallituksen omat perustelut tai saavutukset puuttuvat. — Lukija saa vain kriittisen näkökulman ilman hallituksen omaa tulkintaa tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Korostetaan kansalaisten tyytymättömyyttä hallituksen toimintaan.

Liioittelu / korostus

Käytetään sanaa 'taas' otsikossa korostamaan negatiivista jatkumoa.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja rajoittuu gallup-tulosten esittelyyn, mikä on uutistyypille tyypillistä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'taas'-sanaa korostamaan negatiivista trendiä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa galluptulosta: 'HS-gallup | Orpon hallituksen arvosana heikkeni taas'.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi gallup-tuloksia neutraalisti, ei sisällä polarisoivaa kieltä.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää 'kansalaisten arvioita' hallituksen mittarina, mikä on tyypillistä gallup-journalismille.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta tai pääministeriä ei ole kuultu tuloksista, vaikka he ovat kritiikin kohteena.

5 JSN-arvio 65/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipidetutkimuksen tulokset erotettu selvästi.
  • JO 10: Lähde (Verian) on nimetty.
  • JO 10: Tutkimuslähde on ilmoitettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen edustajien kommentit puuttuvat.
  • JO 21: Hallituksen edustajia ei ole kuultu tuloksista.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on tavanomainen gallup-uutinen, joka ei tarjoa uutta analyysia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiota ja hallituksen politiikkaan tyytymättömiä, sillä se nostaa keskiöön hallituksen heikentyneen suosion ja kielteiset arviot ilman hallituksen omaa tulkintaa tai kontekstia onnistumisista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen onnistumista voidaan mitata suoraan kansalaisten antamilla arvosanoilla, ilman että hallituksen tavoitteita tai saavutuksia avataan. ”suomalaisten suhtautuminen hallitukseen ja pääministeri Petteri Orpoon on muuttunut vain hieman kriittisemmäksi”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan Verianin tilaamaan mielipidetutkimukseen, eikä anna ääntä hallituksen edustajille. ”kertoo HS:n tutkimusyhtiö Verianilta tilaama mielipidetutkimus”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli vahvistaa mielikuvaa hallituksen epäonnistumisesta nostamalla otsikkoon ja ingressiin kielteiset prosenttiluvut. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, jonka suosio on tasaisessa laskussa, vaikka muutokset tutkimuksessa ovat pieniä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi hallituksen kannatuksen laskua korostetaan, vaikka ingressissä mainitaan, ettei se juuri näy kansalaisten arvioissa hallituksen toiminnasta; tämä voi viitata pyrkimykseen luoda narratiivia hallituksen vaikeuksista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 85/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini91
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

85/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan mielipidetutkimuksen tilastollisiin lukuihin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • hallituksen kannatus 2025
  • pääministeri Orpon suosio

Suositellut lähteet

  • Verian
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sari Essayah laajempi kuva Katso kirjoittajan Simo Löytömäki muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

- Helsingin Sanomien mielipidetutkimuksen mukaan [...138 sanaa...] heikentymistä on arviossa tapahtunut enemmän.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →