Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Merikaapelien korjauskapasiteetille haetaan EU-rahaa yli 9,5 miljoonaa euroa

Yle Uutinen 16.4.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi viranomaistiedotteen pohjalta hankkeesta, jolla pyritään parantamaan Itämeren merikaapelien korjausvalmiutta. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja suunnitelmallisesta varautumisesta, jossa EU-rahoitus nähdään luonnollisena keinona vahvistaa huoltovarmuutta.

Uutinen Yle STT · 16.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli perustuu liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteeseen ja esittää asian viranomaisten näkökulmasta.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali viranomaistiedotteen välitys. Siinä ei ole havaittavissa vinoumia, latautunutta kieltä tai pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on neutraali uutisraportti, joka ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin tai ohjaa lukijan ajattelua tiettyyn suuntaan.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiapohjainen, eikä se sisällä tunteisiin vetoavia tekniikoita.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä: "Merikaapelien korjauskapasiteetille haetaan EU-rahaa yli 9,5 miljoonaa euroa".

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Merikaapelien korjauskapasiteetille haetaan EU-rahaa yli 9,5 miljoonaa euroa".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava, eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli on asiallinen viranomaisuutinen, jossa ei ole populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee viranomaisten rahoitushakua, ei kritiikkiä tai kiistanalaista aihetta, joka vaatisi vastapuolen kuulemista.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Totuudenmukainen tiedonvälitys viranomaislähteestä.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu ja ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan viranomaistiedotteeseen ilman omaa taustoitusta tai analyysia.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Hankkeen rahoitusta ja toteutusta ajavat viranomaiset (liikenne- ja viestintäministeriö, Huoltovarmuuskeskus), joiden tavoitteena on vahvistaa kriittistä infrastruktuuria EU-tuella.

Artikkeli raportoi viranomaistiedotteen pohjalta hankkeesta, jolla pyritään parantamaan Itämeren merikaapelien korjausvalmiutta. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja suunnitelmallisesta varautumisesta, jossa EU-rahoitus nähdään luonnollisena keinona vahvistaa huoltovarmuutta.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen huoltovarmuuskeskus laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
huoltovarmuuskeskus Euroopan komissio itämeri liikenne- ja viestintäministeriö politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • tietoliikenne
  • Euroopan unioni
  • merikaapeli
  • Itämeri
  • energia
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Merikaapelien korjauskapasiteetille haetaan rahoitusta EU-komissiolta [...67 sanaa...] joka pystyy korjaamaan nopeasti kaapelivauriot.

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →