Analyysi artikkelista: Li Anderssonilta suorat sanat Stubbin Trump-suhteesta – raju arvio Nato-johtajasta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Li Anderssonista eurooppalaisena vaikuttajana, joka uskaltaa haastaa sekä kansainväliset suuryritykset että Suomen hallituksen linjaukset. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Anderssonin kritiikki on johdonmukaista ja arvopohjaista, kun taas hallituksen ja muiden johtajien toiminta näyttäytyy joko heikkoutena tai kannatuspaniikkina.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan yksipuolinen haastattelu, jossa Anderssonin näkemykset hallituksen ja muiden johtajien toiminnasta esitetään ilman vastapuolen kommentteja. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka kyseessä on haastattelugenre.
Anderssonin kritiikki kohdistuu oikeistolaiseen hallituspolitiikkaan ja markkinaehtoiseen ulkopolitiikkaan. Koska haastattelussa ei ole vastapuolen ääniä neutraloimassa Anderssonin vasemmistolaista kehystä, artikkeli kallistuu vasemmalle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Anderssonin kritiikki hallituksen ja muiden johtajien toimintaa kohtaan
- Arvopohjaisen politiikan korostaminen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai muiden kritisoitujen tahojen näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan poliittisista päätöksistä.
- Tausta Laajempi taustoitus hallituksen työelämäuudistusten tavoitteista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi hallitus on päätynyt esittämiinsä ratkaisuihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli sääntöpohjaisen järjestelmän murenemisesta ja autoritaaristen johtajien noususta.
Paheksunta yritysten ja poliitikkojen toimintatapoja kohtaan.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'hännystely', 'banaali' ja 'sairaan mielenkiintoista'.
Andersson asetetaan vastakkain hallituksen ja kansainvälisten johtajien kanssa.
Tunnevetoaminen on tyypillistä haastattelugenrelle, jossa haastateltavan oma ääni ja tunnetilat ovat keskiössä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa Anderssonin kritiikkiä Stubbia kohtaan, mikä vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää kärjistävää kieltä houkutellakseen lukijan, mutta vastaa jutun sisältöä.
Sana 'raju' ja 'suorat sanat' lataavat otsikon vastakkainasettelulla.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Andersson luo selkeän me-vs-he-asetelman (arvopohjainen politiikka vs. mielistely).
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa (esim. yritykset tekevät mitä lystää), mutta se on haastateltavan omaa puhetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritisoituja tahoja (Stubb, Orpon hallitus, Amazon) ei ole kuultu tai heidän vastineitaan ei ole pyydetty.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — Anderssonin omat näkemykset on selkeästi osoitettu hänen puheekseen.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — hallituksen tai muiden kritisoitujen tahojen näkemyksiä ei ole pyydetty mukaan.
6 Omaperäisyys
Haastattelu noudattaa perinteistä poliittisen haastattelun kaavaa.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Li Anderssonista eurooppalaisena vaikuttajana, joka uskaltaa haastaa sekä kansainväliset suuryritykset että Suomen hallituksen linjaukset. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Anderssonin kritiikki on johdonmukaista ja arvopohjaista, kun taas hallituksen ja muiden johtajien toiminta näyttäytyy joko heikkoutena tai kannatuspaniikkina.
Herää kysymys, onko haastattelun ajoitus ja sisältö valittu korostamaan Anderssonin profiilia nimenomaan hallituksen ja kansainvälisten johtajien kriitikkona, mikä palvelee hänen oppositiopoliittista asemaansa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään Anderssonin suulla vahvoja arvolatautuneita termejä.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini61
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa viitataan työttömyyslukuihin ja puolustusmenojen tavoitteisiin, jotka ovat tarkistettavissa tilastollisista lähteistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- työttömyysaste Euroopassa
- Suomen puolustusmenot
Suositellut lähteet
- Eurostat
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →