Analyysi artikkelista: Peskov: Venäjä ryhtyy vastatoimiin Suomea ja Liettuaa kohtaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small70
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- Mistral Small60
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli välittää Kremlin näkökulman, jossa Suomen ja Liettuan turvallisuuspoliittiset ratkaisut kehystetään provokaatioksi. Lukijalle jää kuva, että maiden omat päätökset ovat ensisijaisesti turvallisuusriski, kun taas Venäjän vastatoimet esitetään välttämättömänä suojautumisena.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa pääpuheenvuoron Venäjän tiedottajalle ilman vastapainoa. Vaikka uutinen on muodollisesti raportoiva, valittu kehys ja lähteistys painottavat Venäjän uhkaavaa narratiivia.
Artikkeli raportoi vallankäyttäjän (Venäjä) uhkauksia. Vaikka kehys on Venäjän näkökulmasta painottunut, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi ulkoisesta uhasta, eikä artikkeli aja sisäpoliittista ideologiaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän näkemys turvallisuuspoliittisista muutoksista uhkana
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suomen ja Liettuan viralliset perustelut lakimuutoksille puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi maat ovat päätyneet näihin päätöksiin, mikä jättää Venäjän uhkauksen ainoaksi selittäväksi tekijäksi.
- Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma turvallisuuspoliittisista päätöksistä puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Venäjän uhkaus vastatoimista luo turvattomuuden tunnetta.
Huoli maiden välisestä jännitteestä ja mahdollisista vastatoimista.
Sanavalinnat kuten "vastatoimet" ja "vaara" korostavat uhkaa.
Artikkeli rakentuu suoran vastakkainasettelun ympärille.
Tunnevetoaminen on seurausta raportoidusta uhkauksesta, mutta artikkelin valinta nostaa nimenomaan uhkaavan viestin keskiöön voimistaa tunnevaikutusta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä, jossa Peskov puhuu vastatoimista.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää jännitteistä kieltä: "Peskov: Venäjä ryhtyy vastatoimiin Suomea ja Liettuaa kohtaan".
Sana "vastatoimiin" on latautunut ja luo uhkaavan sävyn: "Venäjä ryhtyy vastatoimiin Suomea ja Liettuaa kohtaan".
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- Mistral Small80
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli korostaa me-vs-he-asetelmaa Venäjän ja naapurimaiden välillä: "tällaisia maita vastaan ryhdytään vastatoimiin".
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli ei sisällä vahvaa kansa-eliitti-asetelmaa, vaan keskittyy valtioiden väliseen politiikkaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen ja Liettuan viranomaisia ei ole kuultu tai siteerattu heidän päätöstensä perusteista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Uutinen raportoi Peskovin sanomiset selkeästi omana näkökulmana.
- JO 7: Tapahtumat (äänestystulokset) on tarkistettu.
- JO 7: Faktat äänestystuloksista on esitetty.
Heikkoudet
- JO 21: Suomen ja Liettuan viranomaisten näkökulma päätösten perusteista puuttuu.
- JO 12: Lähteistys on yksipuolinen.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen tai vastapuolen näkökulman esittäminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli toistaa aiemmin tiedossa olevia Venäjän uhkauksia uuden Liettuan uutisen varjolla.
7 Rivien välistä
Artikkeli välittää Kremlin näkökulman, jossa Suomen ja Liettuan turvallisuuspoliittiset ratkaisut kehystetään provokaatioksi. Lukijalle jää kuva, että maiden omat päätökset ovat ensisijaisesti turvallisuusriski, kun taas Venäjän vastatoimet esitetään välttämättömänä suojautumisena.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy korostamaan nimenomaan Venäjän uhkaavaa viestiä ilman, että Suomen tai Liettuan viranomaisten näkemyksiä ydinasepolitiikan perusteista tuodaan tasapainottamaan kokonaiskuvaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä, jotka korostavat vastakkainasettelua ja uhkaa.
Korostetaan vastatoimien aiheuttamaa vaaraa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →