Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kolumni | Yritin kysyä Puolustusvoimilta, missä varuskunnassa tapahtuu eniten onnettomuuksia

Helsingin Sanomat Kolumni 18.7.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
60
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Puolustusvoimien tiedonsaannin vaikeuden ja kyseenalaistaa viranomaisen avoimuuden. Lukijalle välittyy kuva suljetusta organisaatiosta, joka ei jaa tietoa, jota nuoret ja heidän vanhempansa voisivat tarvita palveluspaikkaa valitessaan.

Artikkeli on lyhyt havainto tiedon puutteesta, ei syvällinen analyysi.

Kolumni Helsingin Sanomat HS-tilaajille Milja Virtanen · 18.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Kirjoittaja asettuu tiedonhakijan ja kansalaisen rooliin, joka kohtaa viranomaisbyrokratian.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, joten subjektiivisuus on odotettua. Se kehystää Puolustusvoimat tiedon panttaajaksi ilman, että viranomaisen perusteluja tiedon epäämiselle on esitetty.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja ajaa yleistä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä on journalistinen perustehtävä. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on vahtikoiraroolista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kansalaisen oikeus saada tietoa
  • Viranomaisen avoimuuden puute

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Puolustusvoimien perustelut tiedon epäämiselle puuttuvat. — Lukija ei saa tietää, onko tiedon epäämiselle olemassa legitiimejä syitä (esim. tilastollinen epävarmuus tai turvallisuus).
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva tiedon esittäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja ilmaisee turhautumista tiedon epäämisestä.

Huoli

Huoli varusmiesten turvallisuudesta ja tiedon puutteesta valintatilanteessa.

Retoriset kysymykset

Kysymys varuskuntien eroista ohjaa lukijaa pohtimaan turvallisuuseroja.

Tunnevetoaminen on maltillista ja tyypillistä kolumnigenrelle, jossa kirjoittaja avaa omaa kokemustaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä. Sitaatti: Yritin kysyä Puolustusvoimilta, missä varuskunnassa tapahtuu eniten onnettomuuksia

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa kirjoittajan omaa kokemusta, mutta on hieman houkutteleva. Sitaatti: Yritin kysyä Puolustusvoimilta, missä varuskunnassa tapahtuu eniten onnettomuuksia

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva. Sitaatti: Yritin kysyä Puolustusvoimilta, missä varuskunnassa tapahtuu eniten onnettomuuksia

Kärjistys: 10/100

Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyse on tiedonsaannin vaikeudesta.

Populismi: 20/100

Vähäisiä elementtejä, joissa viranomaisbyrokratia asetetaan kansalaisen edun vastakohtana.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääesikuntaa ei ole kuultu tiedon epäämisen syistä.

5 JSN-arvio 80/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen omasta kokemuksesta.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on kolumni, jossa se ei ole pakollista, mutta se olisi lisännyt jutun painoarvoa.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on hyvin lyhyt ja perustuu yhteen tietopyyntöön.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee kansalaista, joka haluaa läpinäkyvyyttä julkisen vallan toimintaan ja turvallisuustiedon saatavuutta.
Pelissä Viranomaisen tiedonhallinta vs. kansalaisen oikeus tietää. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen tiedon puutteen aiheuttamaa epävarmuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että varuskuntien välillä on merkittäviä eroja tapaturmien määrässä, vaikka tätä ei ole todennettu. ”Tapahtuuko jossain varuskunnassa enemmän onnettomuuksia kuin toisissa?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Pääesikunnan toimijuus on passiivinen ja torjuva, mikä korostaa tiedon panttaamista. ”Tietoja ei annettu.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja on ainoa ääni; Puolustusvoimien näkemystä tai perusteluja tiedon epäämiselle ei ole esitetty. ”Yritin kartoittaa varuskuntien välisiä eroja tietopyynnöllä.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli nostaa esiin Puolustusvoimien tiedonsaannin vaikeuden ja kyseenalaistaa viranomaisen avoimuuden. Lukijalle välittyy kuva suljetusta organisaatiosta, joka ei jaa tietoa, jota nuoret ja heidän vanhempansa voisivat tarvita palveluspaikkaa valitessaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko tiedon epäämiselle olemassa turvallisuuspoliittisia tai tilastollisia perusteita, joita kolumnin lyhyt muoto ei salli avata.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee onnettomuustilastoja, joiden olemassaolo tai julkisuus on jutun ytimessä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • varuskuntien tapaturmatilastot
  • Puolustusvoimien avoimuus

Suositellut lähteet

  • Puolustusvoimat
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen työelämä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Milja Virtanen muut analyysit →
työelämä Pääesikunta politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Kutsunnoissa saa esittää toiveen palveluspaikasta. [...38 sanaa...] kaikista varuskunnista. Tietoja ei annettu.

Sisältö haettu
31.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →