Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ukraina: Rajuja iskuja Venäjän selustaan – 14 alusta tuhottu

Iltalehti Uutinen 12.7.2026
Pisteet
57
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kokoaa yhteen useita erillisiä uutisia Ukrainan sodasta, painottaen Ukrainan sotilaallista aktiivisuutta ja presidentti Zelenskyin hallinnon toimia. Lukijalle välittyy kuva sodan laajenemisesta Venäjän sisäosiin ja Ukrainan sisäisestä pyrkimyksestä kitkeä korruptiota tai huolimattomuutta, samalla kun Venäjän iskut esitetään tuomittavina siviilikohteisiin kohdistuvina tekoina.

Uutinen Iltalehti · 12.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee sotaa kansainvälisestä näkökulmasta, keskittyen Ukrainan ja Venäjän välisiin tapahtumiin.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa Ukrainan näkökulmaa ja raportoi Venäjän toimista pääosin negatiivisessa valossa. Vaikka vastapuolen ääni (Tass) on mukana, se on hyvin lyhyt ja jää muiden aiheiden varjoon.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sodan tapahtumista ja Ukrainan hallinnon toimista. Vaikka painotus on Ukrainan puolella, se noudattaa perinteistä uutisointia sodan osapuolista ilman vahvaa ideologista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan näkökulma sodan kulkuun
  • Venäjän toimien negatiivinen vaikutus siviileihin

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sodan laajempi geopoliittinen tausta puuttuu. — Lukija saa vain sirpaleisen kuvan tapahtumista ilman laajempaa ymmärrystä sodan syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Suru / myötätunto
Huoli

Huoli sodan vaikutuksista siviilien arkeen ja turvallisuuteen.

Suru / myötätunto

Myötätunto senaattori Lindsey Grahamin kuoleman johdosta.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja iskut kehystetään jatkuvana konfliktina.

Tunteellinen sitaatti

Zelenskyin surunvalittelut Grahamin kuolemasta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy sodan luonteeseen sekä henkilökohtaisiin menetyksiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä. "Ukraina: Rajuja iskuja Venäjän selustaan – 14 alusta tuhottu"

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä. "Ukraina: Rajuja iskuja Venäjän selustaan – 14 alusta tuhottu"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tapahtumista neutraalisti ilman voimakasta latausta. "Ukraina: Rajuja iskuja Venäjän selustaan – 14 alusta tuhottu"

Kärjistys: 40/100

Sota-asetelma luo luonnollista vastakkainasettelua, mutta kieli ei ole dehumanisoivaa.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjä on mainittu iskun tekijänä, mutta sen näkökulmaa iskun syistä ei ole syvällisesti kuultu, lukuun ottamatta lyhyttä mainintaa Tassista.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on mainittu, kuten Kyiv Independent ja Reuters.
  • JO 10: Lähteet on nimetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän näkökulma on hyvin vähäinen verrattuna Ukrainan näkökulmaan.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen on jäänyt hyvin pintapuoliseksi.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on kooste muista uutislähteistä, ei sisällä omaa kenttätyötä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Ukrainan hallinnon viestintää, sillä se keskittyy Ukrainan sotilaallisiin onnistumisiin ja sisäiseen vastuunkantoon, samalla kun Venäjän toimet esitetään hyökkäyksinä siviilikohteisiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Ukrainan iskut Venäjän huoltoon ovat oikeutettuja sotatoimia, eikä kyseenalaista niiden laajempia vaikutuksia. ”Ukraina käy parhaillaan öljysotaa Venäjän tärkeintä tulonlähdettä vastaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ukrainan viranomaisten vastuu asevarastotapauksessa kehystetään yksittäisten virkamiesten rikkomukseksi, mikä häivyttää laajempaa järjestelmällistä vastuuta. ”Ukroboronpromin virkamiehet olivat hyväksyneet varaston käytön vastoin lakia”
Kuka saa äänen Ukrainalaiset lähteet (Zelenskyi, Brovdi) ja länsimaiset asiantuntijat saavat enemmän tilaa kuin Venäjän valtionmedian (Tass) kautta välittyvä tieto. ”Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukkojen (USF) komentaja Robert Brovdi ("Madjar") sanoo”
Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto

Artikkeli kokoaa yhteen useita erillisiä uutisia Ukrainan sodasta, painottaen Ukrainan sotilaallista aktiivisuutta ja presidentti Zelenskyin hallinnon toimia. Lukijalle välittyy kuva sodan laajenemisesta Venäjän sisäosiin ja Ukrainan sisäisestä pyrkimyksestä kitkeä korruptiota tai huolimattomuutta, samalla kun Venäjän iskut esitetään tuomittavina siviilikohteisiin kohdistuvina tekoina.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli vaikuttaa koostetulta uutisvirralta, jossa eri aihepiirit (sotilaalliset iskut, poliittiset erot, surunvalittelut) on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä voi hämärtää uutisten välisiä syy-yhteyksiä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee lukuja tuhotuista aluksista ja iskuista, joiden tarkistaminen vaatisi riippumattomia lähteitä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Ukrainan sodan tappiotilastot
  • Venäjän öljynvienti

Suositellut lähteet

  • Kyiv Independent
  • Reuters
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva →
Volodymyr Zelenskyi Denis Pušilin Julija Svyrydenko Venäjä Ukraina Lindsey Graham politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Levottomuudet ja sodat
  • Aseet
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Aseelliset konfliktit
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukkojen (USF) [...500 sanaa...] Pušilin syytti hyökkäyksestä Ukrainan asevoimia.

Sisältö haettu
13.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →