Analyysi artikkelista: Kari Enqvistin kolumni: Nykyinen tiedevastaisuus on niin posketonta, ettei se ”ole edes väärin”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain tieteellisen rationaalisuuden ja populistisen eliitinvastaisuuden, leimaten jälkimmäisen tietämättömyydeksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa tieteen kritisoiminen kumpuaa ymmärtämättömyydestä, mikä samalla mitätöi maallikoiden kokemukset ja huolet tieteen suunnasta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja leimaa vastapuolen tietämättömäksi. Koska kyseessä on kolumni, mielipiteellisyys on sallittua, mutta sen retoriikka on voimakkaasti polarisoivaa.
Kirjoittaja puolustaa akateemista asiantuntijavaltaa ja kritisoi oikeistolaista eliitinvastaisuutta, mikä heijastaa arvoliberaalia ja akateemiseen eliittiin kallellaan olevaa maailmankuvaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tieteen autonomia
- Asiantuntijavallan puolustaminen
Kritisoidut tahot
- Poliittinen oikeisto
- Tieteen kritisoijat
Puolustetut tahot
- Tiedeyhteisö
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Artikkeli ei käsittele niitä syitä, miksi ihmiset kokevat epäluottamusta tiedettä kohtaan (esim. tieteen rahoitus, riippumattomuus). — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi tieteen kritiikki on yleistynyt, vaan näkee sen vain irrationaalisena kapinana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja paheksuu tieteen kritisoijien tietämättömyyttä.
Kirjoittaja ilmaisee epäluottamusta maallikoiden kykyyn ymmärtää tiedettä.
Käytetään termejä kuten "posketonta", "kohkaajia", "soturit".
Rinnastetaan nykyinen oikeistolainen tiedekritiikki Mussolinin fasismiin.
Rakennetaan vastakkainasettelu rationaalisen tieteen ja tietämättömän oikeiston välille.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se pyrkii sulkemaan pois vastakkaiset näkemykset leimaamalla ne irrationaalisiksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa kirjoittaja kritisoi tiedevastaisuutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on provokatiivinen ja käyttää sitaattia herättääkseen huomiota: "Nykyinen tiedevastaisuus on niin posketonta, ettei se ”ole edes väärin”"
Sana "tiedevastaisuus" ja "posketonta" lataavat otsikon vahvasti kirjoittajan näkökulmaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo selkeän me-vs-ne -asetelman tieteen ja "tiedesotureiden" välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää eliitinvastaisuuden käsitettä negatiivisessa valossa, mutta ei itse edusta populismia vaan pikemminkin vastapoolia.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia tahoja (esim. oikeistolaisia poliitikkoja tai tieteen kritisoijia) ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on selvästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
Heikkoudet
- JO 21: Kritiikin kohteena olevia tahoja ei ole kuultu.
- JO 23: Kieli on leimaavaa ja halventavaa.
- JO 23: Ihmisarvon kunnioittaminen on koetuksella leimaavan kielen vuoksi.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen akateeminen puolustuspuhe.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain tieteellisen rationaalisuuden ja populistisen eliitinvastaisuuden, leimaten jälkimmäisen tietämättömyydeksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa tieteen kritisoiminen kumpuaa ymmärtämättömyydestä, mikä samalla mitätöi maallikoiden kokemukset ja huolet tieteen suunnasta.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja rinnastaa nykyisen oikeistolaisen tiedekritiikin suoraan Mussolinin fasismiin; tämä historiallinen analogia voi olla tarkoituksellinen keino leimata vastapuoli äärimmäiseksi ja siten epälegitiimiksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä, jotka halventavat kritiikin esittäjiä.
Oikeisto esitetään tieteen ongelmien pääasiallisena syyllisenä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →