Analyysi artikkelista: Ulkoministeri Valtonen tukee ajatusta suojelupoliisin siirtämisestä ulkoministeriön alaisuuteen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin merkittävän hallinnollisen muutosehdotuksen, mutta esittää sen lähes yksinomaan ulkoministeriön näkökulmasta. Lukijalle välittyy kuva, että suojelupoliisin siirto on luonteva ja perusteltu askel, kun taas sisäministeriön tai poliisin näkökulma siirron haitoista tai riskeistä jää täysin pimentoon.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain ehdotuksen tukijoiden näkemykset. Vastapuolen tai kriittisten äänten puuttuminen ja lähteiden keskittyminen yhteen ministeriöön nostavat vinoumapisteitä.
Artikkeli raportoi poliittisesta ehdotuksesta. Vaikka lähteistys on yksipuolinen, se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan kyse on hallinnollisesta vallankäytöstä ja virkamiesehdotuksesta. Suunta on keskitetty, koska kyse on vahtikoira-tyyppisestä raportoinnista, vaikka se onkin lähteistöltään puutteellinen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ulkoministeriön hallinnollinen näkökulma
Puolustetut tahot
Ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Salovaara esitti suurlähettiläspäivillä, että suojelupoliisi siirretään sisäministeriön alaisuudesta ulkoministeriön ohjaukseen. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tukee ajatusta, mutta korostaa, että päätös kuuluu seuraavalle hallitukselle. Valtonen perustelee siirtoa sillä, että Supo ei ole varsinainen poliisiorganisaatio eikä sen pitäisi kilpailla samoista määrärahoista poliisin kanssa. Hän pitää tärkeänä myös Supon kansainvälistä yhteistyökykyä.uusisuomi.fi
Jutussa ei mainita sisäministeriön tai Supon omaa kantaa ehdotukseen. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) torjui syksyllä 2025 pääministeri Petteri Orpon (kok.) ehdotuksen Supon siirtämisestä valtioneuvoston kansliaan ja totesi Supon jäävän sisäministeriön alle. Orpon ehdotus perustui siihen, että monissa maissa tiedustelupalvelu on pääministerin alaisuudessa.yle.fi
Supo siirtyi vuoden 2016 alussa Poliisihallituksen alaisuudesta suoraan sisäministeriön alle. Vuoden 2026 alusta sen ohjaus siirrettiin sisäministeriön sisällä suoraan kansliapäällikön alaisuuteen, kun aiempi kansallisen turvallisuuden yksikkö lakkautettiin. Supolla on noin 584 työntekijää ja vuoden 2024 budjetti oli 64,7 miljoonaa euroa.fi.wikipedia.org
Ehdotus koskee hallinnollista ohjausta eli sitä, minkä ministeriön alaisuudessa virasto toimii ja kuka vastaa sen strategisesta ohjauksesta sekä resursseista. Valtonen ja Salovaara korostavat ulkopolitiikan ja tiedustelun yhteyttä, mutta jutussa ei kerrota, miten sisäministeriö on tähän asti hoitanut siviilitiedustelun ohjausta tai millaisia riskejä siirtoon on aiemmissa keskusteluissa liitetty, kuten tiedustelun valvontaan tai poliittiseen ohjaukseen liittyviä kysymyksiä.
Salovaara vertaa ehdotustaan Ruotsin malliin, jossa vastaava viranomainen on ulkoministeriön ohjauksessa. Jutussa ei kuitenkaan tuoda esiin, miten Suomen nykyinen malli eroaa Ruotsista tai mitä vaikutuksia siirrolla olisi Supon nykyisiin tehtäviin terrorismintorjunnassa, vakoilun estämisessä ja turvallisuusselvityksissä, jotka ulottuvat sekä kotimaahan että ulkomaille.
Jutussa ei myöskään kerrota, että ehdotuksen esittäjä Salovaara on ulkoministeriön valtiosihteeri, joka siirtyy syyskuussa 2026 EU-suurlähettilääksi Lontooseen. Valtonen puolestaan on kokoomuksen ulkoministeri, ja kokoomus on aiemmin ollut valmis harkitsemaan Supon sijoittamista valtioneuvoston kansliaan.
Tämän todellisuustarkistuksen on tuottanut tekoäly — eri malli kuin sivun analyysin. Miten tämä on tehty
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Sisäministeriön tai suojelupoliisin näkemys siirrosta puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa ehdotuksen vaikutuksista tai mahdollisista riskeistä.
- Tausta Ehdotuksen taustat ja aiemmat vastaavat keskustelut puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi ehdotus nousee esiin juuri nyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja uutismainen, eikä se pyri vetoamaan lukijan tunteisiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin yhden ministerin kannan.
Otsikko kuvaa tapahtumaa neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sisäministeriö tai suojelupoliisi eivät ole saaneet tilaisuutta kommentoida ehdotusta, joka koskee suoraan heidän hallinnollista asemaansa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen on selkeä ja tapahtuma on raportoitu asiallisesti.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; sisäministeriön tai suojelupoliisin näkemystä ei ole kysytty, vaikka ehdotus koskee heidän hallinnollista asemaansa.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan suurlähettiläskokouksen mediatilaisuuden antiin ilman syvempää omaa taustoitusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin merkittävän hallinnollisen muutosehdotuksen, mutta esittää sen lähes yksinomaan ulkoministeriön näkökulmasta. Lukijalle välittyy kuva, että suojelupoliisin siirto on luonteva ja perusteltu askel, kun taas sisäministeriön tai poliisin näkökulma siirron haitoista tai riskeistä jää täysin pimentoon.
Herää kysymys, miksi sisäministeriön tai poliisin näkemystä ei ole pyydetty kommentoimaan näin merkittävää hallinnollista muutosehdotusta, mikä viittaa siihen, että artikkeli on kirjoitettu ensisijaisesti ulkoministeriön suurlähettiläskokouksen tiedotustilaisuuden ehdoilla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →