Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: IS: SDP:n kansanedustajat Kim Berg, Jani Kokko ja Marko Asell kytkeytyvät eduskunnan häirintätapauksiin

Yle Uutinen 22.1.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • Mistral Small90

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kansanedustajien epäasiallisen käytöksen käsittelyn julkisena vallankäytön kysymyksenä. Vaikka kyseessä on vakava aihe, artikkelin rakenne keskittyy yksittäisten tapausten listaukseen ja anteeksipyyntöihin, mikä jättää vähemmälle huomiolle eduskuntaryhmän sisäiset prosessit ja sen, miksi nämä tapaukset tulivat julkisuuteen vasta nyt.

Uutinen Yle Jyrki Hara · 22.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee vallankäyttäjien toimintaa kriittisestä, valvovasta näkökulmasta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja noudattaa journalistisia periaatteita. Vinouma on vähäinen, ja se liittyy lähinnä siihen, että painopiste on syytösten listauksessa, kun taas järjestelmälliset syyt häirinnälle jäävät vähemmälle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäyttöön liittyvää epäasiallista käytöstä, mikä on journalistinen perustehtävä. Ideologista suuntaa ei välity; kyse on poliittisen toimijan sisäisestä vastuunkannosta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kansanedustajien vastuu vallankäyttäjinä
  • Epäasiallisen käytöksen tuomittavuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuvaus eduskunnan työsuojeluprosesseista ja niiden riittävyydestä puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi nykyiset prosessit eivät estäneet häirintää.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Artikkeli käsittelee häirintää, mikä herättää lukijassa moraalista paheksuntaa.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'epäasiallinen' ja 'häirintä' lataavat tekstiä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska aiheena on seksuaalinen häirintä ja vallankäyttö.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 18/100, kärjistys 28

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • Mistral Small15

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja suora, mutta nimeää syytetyt henkilöt heti.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tapahtumista ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli käsittelee poliittista ryhmää ja sen sisäisiä ongelmia, mikä luo lievää vastakkainasettelua.

Populismi: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Ei merkittävää populistista rakennetta; artikkeli keskittyy yksittäisiin tapauksiin.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kokko, Berg ja Asell ovat saaneet vastata syytöksiin.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 21: Syytetyille on annettu mahdollisuus vastata.
  • JO 21: Syytetyt kansanedustajat on tavoitettu ja heidän kommenttinsa on julkaistu.

Heikkoudet

  • JO 12: Työntekijöiden (uhrien) ääni jää kuulematta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti Ilta-Sanomien aiempaan selvitykseen, mutta Yle on tehnyt omaa tavoittelua.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee yleistä etua ja vallankäytön läpinäkyvyyttä. Se nostaa esiin kansanedustajien epäasiallisen käytöksen, mikä on olennaista äänestäjille, jotka arvioivat edustajien sopivuutta tehtäviinsä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kansanedustajien yksityiselämän ja työpaikan rajapinnassa tapahtuva käytös on suoraan verrannollista heidän vallankäyttöönsä. ”Yle julkaisee nimet, koska kansanedustajina kyse on merkittävistä vallankäyttäjistä politiikan alalla.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kansanedustajien toimijuus on selkeä, mutta ryhmän johdon vastuu häivytetään passiivilla. ”Kaikki tapaukset, jotka on julkisuudessa tuotu esille, on käsitelty ryhmäkansliassa työntekijän toivomalla tavalla”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen syytetyille kansanedustajille, mutta työntekijöiden (uhrien) ääni jää täysin ulkopuolisten raportoinnin varaan. ”IS:n mukaan neljästä häirintätapauksesta kolme on tapahtunut samana iltana”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli normalisoi kansanedustajien epäasiallisen käytöksen käsittelyn julkisena vallankäytön kysymyksenä. Vaikka kyseessä on vakava aihe, artikkelin rakenne keskittyy yksittäisten tapausten listaukseen ja anteeksipyyntöihin, mikä jättää vähemmälle huomiolle eduskuntaryhmän sisäiset prosessit ja sen, miksi nämä tapaukset tulivat julkisuuteen vasta nyt.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko julkisuuteen noussut tieto osa laajempaa sisäistä valtataistelua SDP:n eduskuntaryhmässä, sillä tiedot perustuvat osin Ilta-Sanomien selvityksiin, jotka on julkaistu tiiviissä tahdissa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jyrki Hara muut analyysit →
Sdp Ville Merinen Marko Asell Kim Berg Tytti Tuppurainen työelämä politiikka Jani Kokko
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • seksuaalinen häirintä
  • häirintä
  • kansanedustajat
  • Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • kotimaa
  • Pirkanmaa
  • Etelä-Pohjanmaa

Tiedot tästä analyysistä

Ilta-Sanomien mukaan viidestä häirintätapauksesta neljä [...564 sanaa...] pikkujouluissa olisi tapahtunut seksuaalista ahdistelua.

Sisältö haettu
15.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →