Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä laati oikeat sanat ”valtiokielen sanakirjaan” – myös Suomi mainittu

Ilta-Sanomat Uutinen 26.11.2025
Pisteet
77
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kuvaa Venäjän uutta valtiokielen sanakirjaa poliittisena työkaluna, jolla valtio pyrkii yhtenäistämään kielenkäyttöä ja mahdollisesti vainoamaan toisinajattelijoita. Lukijalle välittyy kuva totalitaarisesta kontrollista, jossa kieli valjastetaan hallinnon ideologian tueksi ja taloudelliseksi lypsylehmäksi.

Uutinen Ilta-Sanomat Jouko Juonala · 26.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti kielitieteilijän analyysiin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen uutinen, mutta se nojaa vahvasti yhteen asiantuntijaan, joka tulkitsee sanakirjan tarkoitusta kriittisesti. Tämä on genren mukaista, mutta luo yksipuolisen näkökulman.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Venäjän toimista kriittisesti, mikä on yleinen linja suomalaisessa mediassa Venäjää koskevassa uutisoinnissa. Lukijan ajatus taipuu kriittiseen suhtautumiseen Venäjän hallintoa kohtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän valtion toimet ovat totalitaarisia ja manipuloivia.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sanakirjan virallinen perustelu tai hallinnon oma näkemys sanakirjan tarkoituksesta puuttuu. — Lukija saa vain kriittisen näkökulman, eikä näe, miten hallinto itse perustelee sanakirjan tarpeellisuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva asiantuntijakommentointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli sananvapauden kaventumisesta ja autoritaarisesta kontrollista.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'vainon väline' ja 'itsevaltaisesti hallittu' käytetään kuvaamaan Venäjän toimia.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijan arvioon sanakirjan mahdollisista seurauksista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen koukun Suomen maininnalla.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli käsittelee Venäjän hallintoa kriittisesti, mikä on odotettavissa.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutinen Venäjän valtion toimista, eikä siinä ole nimettyä yksittäistä kohdetta, jota tulisi kuulla vastineena.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
  • JO 7: Aihetta on taustoitettu ja asiantuntijaa haastateltu.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntijaa käytetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty aiemmin muissa medioissa, mutta artikkeli tuo siihen suomalaisen asiantuntijan näkökulman.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee länsimaista lukijaa, joka haluaa ymmärtää Venäjän valtion pyrkimyksiä kontrolloida kieltä ja narratiiveja. Kehystys korostaa Venäjän hallinnon autoritaarisuutta ja ideologista ohjailua.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän valtio on autoritaarinen ja sen toimet ovat luonteeltaan manipuloivia. ”Sanakirja antaa useista sanoista ja käsitteistä määritelmiä, jotka istuvat hyvin presidentti Vladimir Putinin itsevaltaisesti hallitsemaan Venäjään.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän hallinto ja sen toimijat on nimetty selkeästi, mutta sanakirjan vaikutusvalta esitetään laajempana kuin yksittäisten virkamiesten toiminta. ”Sanakirjaa voidaan epäilemättä käyttää myös vainon välineenä”
Kuka saa äänen Asiantuntijana toimii Helsingin yliopiston lehtori Mihail Kopotev, jonka näkemykset hallitsevat artikkelia. ”Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Mihail Kopotev kertoo, että sanakirja on ensimmäinen laatuaan Venäjällä.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kuvaa Venäjän uutta valtiokielen sanakirjaa poliittisena työkaluna, jolla valtio pyrkii yhtenäistämään kielenkäyttöä ja mahdollisesti vainoamaan toisinajattelijoita. Lukijalle välittyy kuva totalitaarisesta kontrollista, jossa kieli valjastetaan hallinnon ideologian tueksi ja taloudelliseksi lypsylehmäksi.

Tekoälyn vapaa havainto

On mahdollista, että artikkelin valinta nostaa esiin juuri Suomen maininnan 'limitrofia'-termin yhteydessä on tehty lukijan mielenkiinnon herättämiseksi ja uhkakuvien korostamiseksi, vaikka termi on historiallinen ja kopioitu aiemmista sanakirjoista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Mihail Kopotev laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jouko Juonala muut analyysit →
Mihail Kopotev Ulkomaat Suomi Vladimir Putin Venäjä Nikolai Kropatshov Pietarin valtionyliopisto politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Helsingin yliopiston kielitieteilijä kertoo, että [...711 sanaa...] kielellisen lojaalisuuden varalta, tutkija sanoo.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →