Analyysi artikkelista: TS: Yhdistys antoi Li Anderssonille suuren vaalilahjoituksen – sitten yhdistyspomon tytär valittiin puoluetoveri Pekosen valtiosihteeriksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini71
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli luo epäilyksen varjon poliittisesta nimityksestä yhdistämällä sen aiempaan vaalirahoitukseen. Vaikka artikkeli sisältää vastapuolen kiistot ja perustelut nimitykselle, asettelu vihjaa lukijalle, että kyseessä voisi olla vastasuoritus, mikä normalisoi poliittisen nimityskeskustelun epäilyksen ilmapiirissä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli rakentuu epäilyksen varaan, vaikka se antaa tilaa vastineille. Kehystys on luonteeltaan syyttävä, mikä nostaa vinoumapisteitä, vaikka journalistinen tasapaino on pyritty säilyttämään.
Artikkeli toimii vahtikoirana ja nostaa esiin mahdollisen eturistiriidan. Vaikka kehys on kriittinen, se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan keskittyy vallankäytön läpinäkyvyyteen. Vastapuolen ääni on kuultu, mikä neutraloi poliittista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Epäily poliittisesta suosimisesta
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kuva poliittisten valtiosihteerien nimityskäytännöistä puuttuu. — Lukija ei tiedä, onko kyseessä poikkeuksellinen vai tavanomainen nimitystapa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Herätetään epäilystä poliittisen nimityksen rehellisyydestä.
Sanojen valinta vihjaa korruptioon.
Asetetaan rahoitus ja nimitys vastakkain.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa siinä mielessä, että se luo epäilyksen ilman todisteita, mutta se on perusteltua journalistisena kysymyksenä vallankäytön läpinäkyvyydestä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka se onkin vihjaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko yhdistää kaksi tapahtumaa vihjailevasti: "Yhdistys antoi Li Anderssonille suuren vaalilahjoituksen – sitten yhdistyspomon tytär valittiin puoluetoveri Pekosen valtiosihteeriksi".
Otsikko käyttää latautunutta kehystä, joka vihjaa korruptiiviseen yhteyteen: "sitten yhdistyspomon tytär valittiin".
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo lievän vastakkainasettelun epäilijöiden ja syytettyjen välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, kun nimitystä puolustetaan ansioperusteilla.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen saivat vastata syytöksiin suoraan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja vastineet on erotettu faktoista.
- JO 21: Kohteita on kuultu ja heidän vastineensa on sisällytetty juttuun.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen on toteutettu.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on vihjaileva ja dramatisoiva suhteessa sisältöön.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu Turun Sanomien uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli luo epäilyksen varjon poliittisesta nimityksestä yhdistämällä sen aiempaan vaalirahoitukseen. Vaikka artikkeli sisältää vastapuolen kiistot ja perustelut nimitykselle, asettelu vihjaa lukijalle, että kyseessä voisi olla vastasuoritus, mikä normalisoi poliittisen nimityskeskustelun epäilyksen ilmapiirissä.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan tämän yhdistyksen ja nimityksen yhteyden, vaikka molemmat osapuolet kiistävät yhteyden ja nimitykselle esitetään selkeät ansioperusteet. Tämä voi viitata pyrkimykseen luoda poliittista kohua tai kyseenalaistaa nimitysten läpinäkyvyyttä yleisellä tasolla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Vihjaileva kielenkäyttö nimityksen ja rahoituksen välillä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →