← Etusivu

Analyysi artikkelista: Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttu on vireillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa

Yle Uutinen 30.7.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
5
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
96
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini96
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi faktuaalisesti oikeusprosessin etenemisestä kansainväliseen tuomioistuimeen. Lukijalle välittyy kuva oikeusprosessin jatkumisesta, mutta jutussa ei oteta kantaa sananvapauden tai turvallisuussalaisuuksien väliseen jännitteeseen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee oikeusprosessin etenemistä juridisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta.

5
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja faktapohjainen uutinen, joka raportoi oikeusprosessin vaiheet ilman latautunutta kieltä tai pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistiedon ja asianajajan kommentin neutraalisti. Siinä ei ole ideologista kehystä tai pyrkimystä ottaa kantaa oikeusjutun substanssiin.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei sisällä tunnevetoamista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen: "Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttu on vireillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on asiallinen uutinen, jossa ei ole populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on neutraali raportti oikeusprosessin vaiheesta, eikä siinä ole kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.

4 JSN-arvio 96/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

96
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
  • JO 10: Lähteet (asianajaja, oikeusasteet) on mainittu selkeästi.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu asianmukaisesti.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on uutispäivitys aiemmin tunnetusta oikeusprosessista.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kuka saa äänen Asianajaja Kai Kotiranta on ainoa suoraan siteerattu lähde, joka vahvistaa asian vireilläolon. ”Asia on tullut EIT:ssä vireille huhtikuussa, kertoo Sanoma Media Finland oy:ta ja toista tuomion saanutta toimittajaa edustava asianajaja Kai Kotiranta STT:lle.”

Artikkeli raportoi faktuaalisesti oikeusprosessin etenemisestä kansainväliseen tuomioistuimeen. Lukijalle välittyy kuva oikeusprosessin jatkumisesta, mutta jutussa ei oteta kantaa sananvapauden tai turvallisuussalaisuuksien väliseen jännitteeseen.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Kai Kotiranta laajempi kuva Katso kirjoittajan Olli-Pekka Louniala muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • oikeus
  • Viestikoekeskus
  • Helsingin Sanomat
  • Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT)
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevaan tuomioon [...98 sanaa...] ja toinen 80 päiväsakon sakkorangaistuksen.

Sisältö haettu
30.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →