Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näkökulma: Perussuomalaiset ”paskantaa matolle” taas – Seuraukset vakavia

Iltalehti Kolumni 15.12.2025
Pisteet
23
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
85
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli on tunteisiin vetoava mielipidekirjoitus, joka käyttää karkeaa kieltä poliittisen vastustajan leimaamiseen ilman asiallista substanssia.

Kolumni Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Niina Huuhtanen · 15.12.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Kirjoittaja tarkastelee tilannetta poliittisen kommentaattorin näkökulmasta, keskittyen arvostelemaan Perussuomalaisten toimintatapoja.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on luonteeltaan voimakkaasti mielipiteellinen ja käyttää halventavaa kieltä. Koska kyseessä on kolumni, mielipiteellisyys on sallittua, mutta kielenkäytön taso ja yksipuolisuus nostavat vinoumapisteet korkealle.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys ja kielenkäyttö ovat selvästi vihamielisiä oikeistolaista puoluetta kohtaan. Koska kirjoittaja ei tarjoa vastapainoa tai asiallista analyysia, kehystys kallistuu arvoliberaaliin/vasemmistolaiseen suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perussuomalaisten toiminta on epäasiallista ja vahingollista.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten oma näkemys tai perustelut toiminnastaan puuttuvat. — Lukija saa vain yhden, erittäin kriittisen näkökulman ilman mahdollisuutta arvioida tilannetta monipuolisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Latautunut kieli Kehystäminen Moraalinen paheksunta

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Turhautuminen / pettymys
Paheksunta / viha

Kirjoittaja ilmaisee voimakasta moraalista paheksuntaa puoluetta kohtaan.

Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja ilmaisee turhautumista puolueen poliittiseen toimintaan.

Latautunut kieli

Käytetään erittäin karkeaa ja halventavaa kieltä.

Moraalinen paheksunta

Tuomitaan puolueen toiminta ilman argumentaatiota.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se pyrkii leimaamaan kohteen karkealla kielellä sen sijaan, että esittäisi poliittisia perusteluja.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 80/100, kärjistys 80

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä, joka on mielipiteellinen.

Klikkihoukutus: 80/100

Otsikko käyttää provokatiivista ja epäasiallista kieltä herättääkseen voimakkaan tunnereaktion.

Otsikon lataus: Voimakkaasti polarisoiva

Otsikko käyttää dehumanisoivaa ja halventavaa metaforaa: "paskantaa matolle".

Kärjistys: 80/100

Artikkeli käyttää me-vs-ne-asetelmaa ja dehumanisoivaa kieltä.

Populismi: 60/100

Artikkeli käyttää eliitti-tyyppistä retoriikkaa arvostellessaan puoluetta, joka itse edustaa populistista politiikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kohdetta (Perussuomalaiset) kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata.

5 JSN-arvio 40/100 · 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 23: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava (kielenkäyttö on halventavaa).
  • JO 23: Kielenkäyttö on leimaavaa ja epäasiallista.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Teksti toistaa tuttua poliittista retoriikkaa ilman uusia näkökulmia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituspolitiikan kriitikoita ja poliittisia vastustajia, jotka haluavat leimata Perussuomalaiset epäasiallisesti toimivaksi poliittiseksi voimaksi.
Pelissä Poliittinen toimintakulttuuri vs. hallitusyhteistyön realiteetit. Juttu käsittelee vain edellistä, keskittyen puolueen toimintatavan arvosteluun.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa itsestäänselvyytenä, että Perussuomalaisten toiminta on luonteeltaan vahingollista ja epäasiallista. ”paskantaa matolle taas”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus kohdistetaan puolueeseen kollektiivisesti ilman yksilöityä vastuuta tai konkreettisia tekoja. ”perussuomalaiset näkisi mahdollisuutta”
Kuka saa äänen Artikkeli on kirjoittajan oma mielipide, eikä siinä anneta ääntä kritisoidulle osapuolelle. ”kirjoittaa Iltalehden uutispäällikkö Niina Huuhtanen”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli käyttää kärjistettyä, halventavaa kieltä kuvatakseen Perussuomalaisten poliittista toimintatapaa. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen toiminta nähdään tahallisena häirintänä tai vahingontekona, eikä analyysi tarjoa perusteluja tai vastapuolen näkökulmaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko otsikon ja ingressin kielenkäyttö valittu tietoisesti provosoimaan ja siten maksimoimaan klikkauksia, mikä on tyypillistä sensaatiohakuiselle kolumnistilalle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa, 1 pilkkasitaattia

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Vahva

Käytetään halventavaa metaforaa poliittisen vastustajan kuvaamiseen.

Suora pilkka

Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.

  • Kohde: Perussuomalaiset
    paskantaa matolle taas
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Niina Huuhtanen muut analyysit →
Perussuomalaiset politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolueet
  • Politiikka
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Konservatiivipuolueet
  • Suomen politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Niin huonoa taloustilannetta ei olekaan, [...18 sanaa...] menetti missikruununsa rasismikohun vuoksi.Maarit Pohjanpalo

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →