Analyysi artikkelista: Maanantai oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumin päivä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- Mistral Small30
- GPT-5.4 Mini35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- Mistral Small90
- GPT-5.4 Mini78
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ilmastonmuutoksen osaksi arkipäivää ja linkittää sääilmiöt suoraan ihmisen toimintaan. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta kehityksestä, jossa luonnolliset sääilmiöt ja ihmisen aiheuttamat päästöt vahvistavat toisiaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen, mutta lähteiden valinta on yksipuolinen, sillä kaikki haastatellut asiantuntijat edustavat samaa näkemystä. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka uutisen muoto onkin raportoiva.
Artikkeli käsittelee ilmastonmuutosta tieteellisenä ja yhteiskunnallisena tosiasiana. Vaikka se ajaa fossiilisista polttoaineista luopumista, se tekee sen asiantuntijoiden suulla eikä kirjoittajan omana poliittisena julistuksena. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi ilmiöstä, jota pidetään yleisesti yhteiskunnallisena haasteena.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ilmastonmuutoksen kiireellisyys
- Fossiilisista polttoaineista luopumisen välttämättömyys
Kritisoidut tahot
- Fossiilisten polttoaineiden teollisuus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu ilmastotoimien taloudellisista vaikutuksista puuttuu. — Lukija saa vain yhden näkökulman ilmastopolitiikkaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja arkeen.
Ennätyslämpötilojen ja katastrofien korostaminen luo kiireen tuntua.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden lausuntoihin, jotka kuvaavat ilmastonmuutoksen todellisia seurauksia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin tietoa ennätyslämpötilasta.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small20
- GPT-5.4 Mini18
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja suora, mutta hyödyntää ennätys-sanaa kiinnostavuuden lisäämiseksi.
Otsikko on neutraali ja kuvaileva: "Maanantai oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumin päivä".
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small10
- GPT-5.4 Mini10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä me-ne-asetelmaa, vaan keskittyy tieteelliseen raportointiin.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- Mistral Small0
- GPT-5.4 Mini0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutinen luonnonilmiöstä, eikä siinä ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastineen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Faktiperustaiset lämpötilatiedot on erotettu asiantuntijoiden kommenteista.
- JO 7: Artikkeli viittaa luotettaviin lähteisiin kuten NCEP ja Guardian.
- JO 10: Lähteet on nimetty selkeästi.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä tai kriittistä keskustelua ilmastotoimien kustannuksista ei esitetä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu pitkälti kansainväliseen uutisointiin ja muiden medioiden haastatteluihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ilmastonmuutoksen osaksi arkipäivää ja linkittää sääilmiöt suoraan ihmisen toimintaan. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta kehityksestä, jossa luonnolliset sääilmiöt ja ihmisen aiheuttamat päästöt vahvistavat toisiaan.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtään kriittistä tai neutraalia tahoa, joka voisi arvioida luonnollisten sääilmiöiden (kuten El Niñon) ja ihmisen aiheuttamien päästöjen suhteellista osuutta lämpötilan nousussa, vaikka artikkeli itse mainitsee molemmat tekijät.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- Mistral Small95
- GPT-5.4 Mini91
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu suoraan tilastolliseen mittaukseen, jonka oikeellisuus on keskeinen osa uutisen uskottavuutta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- maapallon keskilämpötilan kehitys 2000-2024
Suositellut lähteet
- NCEP
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →