← Etusivu

Analyysi artikkelista: Maanantai oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumin päivä

Yle Uutinen 5.7.2023
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • Mistral Small30
  • GPT-5.4 Mini35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • Mistral Small90
  • GPT-5.4 Mini78

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ilmastonmuutoksen osaksi arkipäivää ja linkittää sääilmiöt suoraan ihmisen toimintaan. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta kehityksestä, jossa luonnolliset sääilmiöt ja ihmisen aiheuttamat päästöt vahvistavat toisiaan.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti ilmatieteellisiin mittauksiin ja ilmastotutkijoiden lausuntoihin.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta lähteiden valinta on yksipuolinen, sillä kaikki haastatellut asiantuntijat edustavat samaa näkemystä. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka uutisen muoto onkin raportoiva.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee ilmastonmuutosta tieteellisenä ja yhteiskunnallisena tosiasiana. Vaikka se ajaa fossiilisista polttoaineista luopumista, se tekee sen asiantuntijoiden suulla eikä kirjoittajan omana poliittisena julistuksena. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi ilmiöstä, jota pidetään yleisesti yhteiskunnallisena haasteena.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastonmuutoksen kiireellisyys
  • Fossiilisista polttoaineista luopumisen välttämättömyys

Kritisoidut tahot

  • Fossiilisten polttoaineiden teollisuus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu ilmastotoimien taloudellisista vaikutuksista puuttuu. — Lukija saa vain yhden näkökulman ilmastopolitiikkaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja arkeen.

Liioittelu / korostus

Ennätyslämpötilojen ja katastrofien korostaminen luo kiireen tuntua.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden lausuntoihin, jotka kuvaavat ilmastonmuutoksen todellisia seurauksia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin tietoa ennätyslämpötilasta.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • Mistral Small20
  • GPT-5.4 Mini18

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja suora, mutta hyödyntää ennätys-sanaa kiinnostavuuden lisäämiseksi.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaileva: "Maanantai oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumin päivä".

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small10
  • GPT-5.4 Mini10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä me-ne-asetelmaa, vaan keskittyy tieteelliseen raportointiin.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small0
  • GPT-5.4 Mini0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutinen luonnonilmiöstä, eikä siinä ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastineen.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiperustaiset lämpötilatiedot on erotettu asiantuntijoiden kommenteista.
  • JO 7: Artikkeli viittaa luotettaviin lähteisiin kuten NCEP ja Guardian.
  • JO 10: Lähteet on nimetty selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä tai kriittistä keskustelua ilmastotoimien kustannuksista ei esitetä.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti kansainväliseen uutisointiin ja muiden medioiden haastatteluihin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee ilmastotieteen ja ympäristöjärjestöjen intressiä tuoda ilmastonmuutoksen konkreettiset vaikutukset osaksi uutisvirtaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa ilmastonmuutoksen olevan kiistaton ja ihmisen toiminnasta johtuva tosiasia, jota ei tarvitse erikseen perustella. ”ilmastonmuutos on viime vuosina antanut lisävauhtia”
Kuka saa äänen Asiantuntijaäänet edustavat yksinomaan ilmastonmuutoksen torjuntaa korostavia järjestöjä ja tutkijoita. ”Kalifornialaista Global Climate and Health Alliance -järjestöä johtava Jeni Miller kertoo Guardianille”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi ilmastonmuutoksen osaksi arkipäivää ja linkittää sääilmiöt suoraan ihmisen toimintaan. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta kehityksestä, jossa luonnolliset sääilmiöt ja ihmisen aiheuttamat päästöt vahvistavat toisiaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtään kriittistä tai neutraalia tahoa, joka voisi arvioida luonnollisten sääilmiöiden (kuten El Niñon) ja ihmisen aiheuttamien päästöjen suhteellista osuutta lämpötilan nousussa, vaikka artikkeli itse mainitsee molemmat tekijät.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 91/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • Mistral Small95
  • GPT-5.4 Mini91

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

91/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan tilastolliseen mittaukseen, jonka oikeellisuus on keskeinen osa uutisen uskottavuutta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maapallon keskilämpötilan kehitys 2000-2024

Suositellut lähteet

  • NCEP
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen NCEP laajempi kuva Katso kirjoittajan Elsa Osipova muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • sää
  • ilmasto
  • ilmastonmuutos
  • lämpötila
  • metsäpalot
  • hirmumyrskyt
  • luonto
  • Lämpöaalto

Tiedot tästä analyysistä

Ilmastopäästöjen ja Tyynellämerellä voimistuneen sääilmiön [...365 sanaa...] El Niño tarkalleen ottaen tekee.

Sisältö haettu
5.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →