Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kun tieto hantaviruksesta tavoitti päättäjät, iso pyörä lähti pyörimään kulisseissa – onko edessä uusi pandemia?

Ilta-Sanomat Uutinen 14.5.2026
Pisteet
43
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kiireen ja uhan tuntua yhdistämällä uuden viruksen koronapandemian luomaan pelkoon. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka reagoi tehokkaasti kulissien takana, vaikka itse viruksen todellinen riski jää epäselväksi.

Uutinen Ilta-Sanomat IS Extran tilaajille Mika Lehto , Anni Keski-Heikkilä · 14.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli katsoo tapahtumia viranomaisten ja hallituksen toimien näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen ja käyttää voimakkaita tunnesanoja. Koronapandemiaan vertaaminen luo tarpeetonta pelkoa, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli keskittyy viranomaistoiminnan kuvaamiseen eikä aja selkeää ideologista linjaa, vaikka sävy onkin sensaatiohakuinen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten tehokas toiminta
  • Pandemiauhan vakavuus

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Todistusaineisto Tilastollinen tai lääketieteellinen näyttö hantaviruksen todellisesta riskistä Suomessa puuttuu. — Lukija ei voi arvioida, onko huoli aiheellinen vai liioiteltu.
  • Tausta Laajempi taustoitus hantaviruksesta ja sen leviämistavoista puuttuu. — Ilman taustatietoa lukija jää pelkän uhkakuvan varaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Pelottelu Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Huoli
Pelko

Pandemiaan viittaaminen herättää pelkoa ja epävarmuutta.

Huoli

Uutisointi vakavasta viruksesta herättää huolta kansalaisten terveydestä.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko luo uhkakuvia ja lupaa paljastuksia kulisseista.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Pandemia-sanan käyttö toimii pelotteena.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa ja tarkoitettu lisäämään artikkelin luettavuutta pelon kautta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 85/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko viittaa pandemiaan, kun taas teksti käsittelee vain hallituksen operaatiota. Sitaatti: 'onko edessä uusi pandemia?' vs. 'operaatio kahden suomalaisen lennosta'.

Klikkihoukutus: 85/100

Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja viittaa salaperäisiin kulisseihin luodakseen pelkoa ja uteliaisuutta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana pandemia on latautunut ja kytkeytyy suoraan koronapandemian aiheuttamiin pelkoihin.

Kärjistys: 25/100

Lievä me-viranomaiset vs. uhkaava virus -asetelma.

Populismi: 30/100

Vähäisiä elementtejä, korostaa hallituksen toimia kansan suojelijana.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kukaan ei ole suoraan kritiikin kohteena, mutta viranomaisten toimia olisi voinut taustoittaa riippumattomilla asiantuntijoilla.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen viranomaisten toimista.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan kanta ja dramatisointi sekoittuvat uutiseen.
  • JO 15: Otsikon pandemia-viittaus on spekulatiivinen suhteessa sisältöön.
  • JO 15: Otsikon pandemia-viittaus on liioiteltu suhteessa leipätekstin tietoihin.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on uusi, mutta käsittelytapa on geneerinen kriisiuutisointi.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisia ja hallitusta: toiminta esitetään nopeana ja päättäväisenä kriisinhallintana, mikä vahvistaa luottamusta viranomaisten kykyyn suojella kansalaisia.
Pelissä Viranomaisten kyky hallita kriisejä vs. kansalaisten oikeus tietoon riskeistä. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen viranomaisten nopeaa toimintaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hantavirus on vakava uhka, joka vaatii välittömiä hallitustason toimia, ilman että viruksen todellista leviämisriskiä Suomessa perustellaan. ”onko edessä uusi pandemia?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden rooli korostuu, mutta yksittäisten asiantuntijoiden tai viranomaisten vastuu häivytetään passiivilla. ”iso pyörä lähti pyörimään kulisseissa”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa toimittajien omaan kerrontaan ja viittaa epämääräisiin asiantuntijoihin ilman suoria sitaatteja. ”Asiantuntijat arvioivat myös, mikä piirre tässä tapauksessa muistuttaa heitä koronapandemiasta.”
Tunnelma Pelko, Huoli

Artikkeli rakentaa kiireen ja uhan tuntua yhdistämällä uuden viruksen koronapandemian luomaan pelkoon. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka reagoi tehokkaasti kulissien takana, vaikka itse viruksen todellinen riski jää epäselväksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko jutun dramaattinen sävy ja koronapandemiaan vertaaminen tarkoituksellinen keino maksimoida lukijoiden kiinnostus ja klikkaukset, vaikka itse hantaviruksen riski Suomessa saattaisi olla vähäinen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Pandemia-uhalla pelottelu ilman konkreettisia todisteita riskeistä.

9 Tilastokytkos 60/100, 2 tilastoaihetta
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee virustautia ja pandemiauhkaa, mikä vaatii lääketieteellistä ja tilastollista taustatietoa.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • hantaviruksen esiintyvyys
  • pandemiariskien arviointi

Suositellut lähteet

  • THL
  • WHO
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mika Lehto muut analyysit →
Suomi terveys politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Koronasta muistuttava hantavirus saattoi tuntua [...64 sanaa...] tässä tapauksessa muistuttaa heitä koronapandemiasta.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →