Analyysi artikkelista: Euroopan unioni | Yli puolet suomalaisista hyväksyisi Kanadan EU-jäseneksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta EU:n laajentumisesta perinteisten maantieteellisten rajojen ulkopuolelle. Lukijalle välittyy kuva, jossa suomalaisten EU-myönteisyys on laajaa, mutta samalla korostuu tiukka vaatimus jäsenyyskriteerien noudattamisesta, mikä luo jännitteen nopean laajentumisen ja laadunvalvonnan välille.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääosin neutraali raportti kyselytuloksista. Vinouma on hyvin vähäinen, rajoittuen lähinnä siihen, että Kanadan kaltainen epätodennäköinen jäsenyysvaihtoehto nostetaan otsikkoon, mikä ohjaa lukijaa pohtimaan EU:n rajoja laajemmin.
Artikkeli raportoi kyselytutkimuksen tuloksia ilman ideologista latausta. Se ei ota kantaa EU-politiikkaan, vaan välittää asiantuntijan tulkinnan ja kansalaisten mielipiteet.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- EU:n arvopohjainen laajentuminen
- Suomalaisten tiukka kriteerien noudattaminen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lukijan järkeen raportoimalla kyselytuloksia ja asiantuntijan näkemyksiä.
Artikkelissa ei ole merkittävää tunnevetoamista; se on sävyltään asiallinen ja informatiivinen.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin epätodennäköisen skenaarion huomion herättämiseksi.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa kyselyn tulosta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi kyselytutkimusta, ei kritisoi nimettyjä tahoja.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla kyselytuloksia.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan tulkinnat on erotettu kyselyn faktoista.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan julkaistuun kyselytutkimukseen, mikä on tyypillistä uutisoinnille.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta EU:n laajentumisesta perinteisten maantieteellisten rajojen ulkopuolelle. Lukijalle välittyy kuva, jossa suomalaisten EU-myönteisyys on laajaa, mutta samalla korostuu tiukka vaatimus jäsenyyskriteerien noudattamisesta, mikä luo jännitteen nopean laajentumisen ja laadunvalvonnan välille.
Herää kysymys, onko Kanadan EU-jäsenyyskeskustelu tässä yhteydessä lähinnä teoreettinen ajatusleikki, jolla testataan suomalaisten suhtautumista EU:n arvoyhteisön rajoihin, sillä Kanadan maantieteellinen etäisyys tekee jäsenyydestä juridisesti ja käytännössä poikkeuksellisen haastavan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini91
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelin ydin perustuu kyselytutkimuksen lukuihin, joiden tarkistaminen alkuperäisestä lähteestä on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- suomalaisten suhtautuminen EU-laajentumiseen
- EU-jäsenyyskriteerit
Suositellut lähteet
- Sitra
- Elinkeinoelämän valtuuskunta
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →