← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kiistelty STEA-asetus ehtii valtioneuvostoon torstaina, takaraja samana päivänä

Yle Uutinen 11.8.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kuvaa hallituksen sisäistä valtataistelua järjestöavustusten ympärillä. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka joutuu turvautumaan virkamiesvalmisteluun ohittaakseen ministerin omat linjaukset, samalla kun oikeuskanslerin huoli asetuksen epämääräisyydestä jää avoimeksi kysymykseksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee päätöksentekoprosessia ja sen etenemistä hallituksen sisällä.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vaikka se painottaa hallituksen ratkaisupyrkimystä, se mainitsee oikeuskanslerin kritiikin, mikä tasapainottaa kokonaisuutta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä prosessista vahtikoiran roolissa ilman ideologista latausta. Se ei asetu kummankaan osapuolen puolelle, vaan kuvaa teknistä etenemistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen pyrkimys kriisin ratkaisuun
  • Virkamiesvalmistelun eteneminen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Oikeuskanslerin kritiikin tarkempi sisältö ja sen vaikutus järjestöjen toimintaan jäävät vähäisiksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi asetus on tulkinnanvarainen ja mitä se tarkoittaa käytännössä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Teksti keskittyy prosessin etenemiseen ja aikatauluihin.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituksen riitaa käytetään jutun moottorina.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua aiheen luonteen vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 12

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin tietoja asetuksen aikataulusta. Sitaatti otsikosta: Kiistelty STEA-asetus ehtii valtioneuvostoon torstaina.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini14
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja sisältää uutisen kannalta olennaiset tiedot.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tilanteen ilman latautuneita termejä: Kiistelty STEA-asetus ehtii valtioneuvostoon torstaina, takaraja samana päivänä.

Kärjistys: 12/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, raportoi hallituksen sisäisestä erimielisyydestä neutraalisti.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista kehystystä; artikkeli keskittyy hallinnon tekniseen prosessiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on uutinen hallituksen sisäisestä valmisteluprosessista, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuvasta syytöksestä.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen näkyy virkamieslähteiden käytössä.

Heikkoudet

  • JO 14: Oikeuskanslerin kritiikin syvyys jää hieman pintapuoliseksi.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu ajankohtaiseen poliittiseen tapahtumaan, jota muutkin mediat seuraavat.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen vakautta ja pääministeri Orpon pyrkimystä ratkaista hallituksen sisäinen kriisi asettamalla työryhmä ministerin linjausten yläpuolelle.
Pelissä Ministerin päätösvalta vs. hallituksen yhtenäisyys ja oikeusvaltioperiaate. Juttu käsittelee pääosin hallituksen yhtenäisyyden palauttamista, jättäen oikeuskanslerin esittämän oikeudellisen kritiikin taka-alalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen sisäinen riita on ensisijaisesti ratkaistavissa teknisellä asetusmuutoksella. ”Orpon asettaman kansliapäällikkötyöryhmän valmisteleman asetusmuutoksen on tarkoitus kumota ministerin tekemät tiukennukset”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekoprosessin vastuu siirretään työryhmälle ja virkamiehille, mikä häivyttää poliittisen vastuun jakautumista. ”asetukseen tehtiin teknisiä muutoksia”
Kuka saa äänen Ministeriön virkamiehet saavat äänen, kun taas poliittisten toimijoiden (Orpo, Rydman) rooli kuvataan passiivisesti tai referoiden. ”kertoo sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Lasse Kauttonen”
Tunnelma Realismi

Artikkeli kuvaa hallituksen sisäistä valtataistelua järjestöavustusten ympärillä. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka joutuu turvautumaan virkamiesvalmisteluun ohittaakseen ministerin omat linjaukset, samalla kun oikeuskanslerin huoli asetuksen epämääräisyydestä jää avoimeksi kysymykseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko asetusmuutos vain väliaikainen laastari, joka ei ratkaise oikeuskanslerin nostamaa periaatteellista ongelmaa ministerin vallasta, mikä voi johtaa uusiin konflikteihin ensi vuoden alussa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Lasse Kauttonen laajempi kuva Katso kirjoittajan Tulikukka de Fresnes muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • sosiaalipalvelut
  • terveydenhuolto

Tiedot tästä analyysistä

Pääministeri Petteri Orpo asetti kesäkuussa [...158 sanaa...] päättää avustuksisista ensi vuoden alussa.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →