Yle

← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ulla Järven kolumni: Taas alkoi puhe siitä, miten kalliiksi lihavat tulevat yhteiskunnalle

Yle Kolumni 28.1.2025

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli haastaa vallitsevan käsityksen, jossa lihavuus nähdään ensisijaisesti yksilön epäonnistumisena ja taloudellisena taakkana. Lukijalle välittyy kuva, jossa yhteiskunnallinen puhe lihavuudesta on syklistä ja kytkeytyy taloudellisiin suhdanteisiin, ei pelkkään tieteelliseen tietoon.

Kolumni Yle Ulla Järvi · 28.1.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja lähestyy aihetta tiedetoimittajan ja terveysviestinnän tutkijan roolista, hyödyntäen akateemista tutkimusta.

/100

Kohtalainen vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, jossa mielipiteellisyys on sallittua. Vinouma syntyy valikoivasta lähteiden käytöstä, joka tukee kirjoittajan kriittistä kantaa, mutta artikkeli on sävyltään asiallinen ja perusteltu.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys painottaa rakenteellisia tekijöitä, vastustaa uusliberaalia tehokkuuspuhetta ja korostaa yhteiskunnan vastuuta yksilön sijaan, mikä edustaa tyypillisesti vasemmistolaista/arvoliberaalia maailmankuvaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Lihavuuden stigmatisoinnin haitallisuus
Yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutus yksilön minäkuvaan

Kritisoidut tahot

Kokoomuksen avustajat

Puolustetut tahot

Sirpa Pietikäinen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta

Tausta Lihavuuden lääketieteellisten terveyshaittojen syvällisempi käsittely jää vähäiseksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi lihavuus on terveydenhuollossa keskeinen aihe, mikä voisi auttaa ymmärtämään myös vastapuolen näkökulmaa.

2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Huoli

Paheksunta / viha

Kohdistuu lihavuuden stigmatisointiin ja ilkeään puheeseen.

Huoli

Huoli nuorten minäkuvan vääristymisestä ja häpeäleiman vaikutuksista.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'ilkeä puhe', 'häpeäleima' ja 'haittapuhe' käytetään korostamaan ilmiön negatiivisuutta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Sirpa Pietikäisen tapaus toimii esimerkkinä kovenevasta puhekulttuurista.

Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genressä, sillä kirjoittaja pyrkii herättämään lukijan pohtimaan lihavuuspuheen eettisiä seurauksia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään lihavuuspuheen taloudellisia ja yhteiskunnallisia kytköksiä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen kolumnin aiheesta, mutta käyttää hieman provosoivaa 'Taas alkoi puhe' -rakennetta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa kolumnin aihepiiriä ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli erottelee 'me' (kriittiset tarkastelijat) ja 'ne' (lihavuuspuheen ylläpitäjät), mutta ei demonisoi vastapuolta.

Populismi: 30/100

Artikkelissa on viitteitä anti-elitistiseen ajatteluun, kun se kritisoi 'uusliberaalia tehokkuuspuhetta' ja 'kansantalouden' nimissä tapahtuvaa syyllistämistä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetty kritiikki on yhteiskunnallista arviointia, ei suoraa syytöstä yksittäistä kohdetta vastaan, joka vaatisi vastineen.

5 JSN-arvio 90/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi kolumni, ja kirjoittaja käyttää asiantuntijalähteitä tukemaan näkemyksiään.

Heikkoudet

JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — vaikka kyseessä on kolumni, Pietikäisen tapauksessa avustajien näkökulmaa ei ole kysytty, mikä on ymmärrettävää genren puitteissa.

6 Omaperäisyys 70/100

70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta käsitellään tuoreesta, liikuntasosiologisesta näkökulmasta, joka poikkeaa perinteisestä terveyskeskustelusta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kehopositiivisuuden ja lihavuuden stigmatisoinnin vastustajia: se haastaa vallitsevan lääketieteellisen ja taloudellisen diskurssin, joka asettaa painon yksilön vastuulle.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lihavuuspuheen lisääntyminen on sidoksissa taloudelliseen tilanteeseen eikä pelkästään terveysperusteisiin. ”Sitten uusi paheksunnan aalto nousee, kun kansantalous sakkaa.”

Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten avustajien ilkeä puhe esitetään ilmiönä, jonka vastuullisia ei yksilöidä, vaan se kytketään yleiseen 'kovenevan puhekulttuurin' ilmiöön. ”Mistä siis ilkeä puhe toisen ihmisen ulkonäöstä – ja kerta toisensa jälkeen kehon koosta – kumpuaa?”

Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijalähteitä (Harjunen, Maaranen) tukemaan kriittistä näkökulmaa, kun taas vastakkainen näkökulma (lihavuuden terveyshaitat) referoidaan lyhyesti. ”Liikuntasosiologian apulaisprofessori Hannele Harjunen yhdistää paheksuvan lihavuuspuheen uusliberaaliin tehokkuuspuheeseen.”

Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja mainitsee oman roolinsa STM:n työryhmässä vasta loppukaneetissa; tämä tieto voisi auttaa lukijaa ymmärtämään kirjoittajan vahvan sitoutumisen aiheen kriittiseen tarkasteluun jo aiemmin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuten 'haittapuhe' ja 'häpeäleima' ohjaamaan lukijan sympatiaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Joona Aaltonen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ulla Järvi muut analyysit →

Joona Aaltonen Heidi Maaranen Sirpa Pietikäinen Syömishäiriöliitto Hannele Harjunen STM työelämä terveys Esko Aho

Lähteen asiasanat — median oma luokitus

Tiedot tästä analyysistä

Kehopositiivisuudesta kohkataan, mutta jo kouluissa [...630 sanaa...] Juuri nyt urakka tuntuu isolta._

Sisältö haettu: 23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →