Analyysi artikkelista: Orjakauppa | Tutkimus: Orjia haettiin syvältä Afrikasta, kun rannikko tyhjeni
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli käyttää tieteellistä tutkimusta keinona palauttaa ääni ja alkuperä historiasta pyyhityille orjille. Samalla se nostaa esiin jyrkän kontrastin kunnioittavan tutkimustyön ja orjien epäinhimillisen kohtelun välillä, erityisesti Portugalin tapauksessa, jossa viranomaisten toiminta näyttäytyy välinpitämättömänä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin asiallinen tiedeuutinen, mutta sen loppuosa ottaa selkeän kantaa paikalliseen kiistaan Portugalissa, mikä värittää kokonaisuutta.
Artikkeli käsittelee historiallista epäoikeudenmukaisuutta ja tieteellistä tutkimusta. Vaikka se kritisoi viranomaisten toimintaa, se tekee sen ihmisoikeusnäkökulmasta, joka ei ole sidottu perinteiseen vasemmisto-oikeisto-akseliin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tieteellinen näkökulma historialliseen oikeudenmukaisuuteen
- Kritiikki Portugalin viranomaisten toimintaa kohtaan
Kritisoidut tahot
- Lagos
- Portugalin viranomaiset
Puolustetut tahot
- St. Helenan orjat
- Paikalliset afrikkalaistaustaiset järjestöt
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Portugalin viranomaisten näkökulma tai mahdolliset perustelut tutkimusyhteistyön puutteelle puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan kiistasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Myötätunto orjien kohtaloa kohtaan.
Paheksunta orjien epäinhimillistä kohtelua ja minigolfradan rakentamista hautausmaan päälle kohtaan.
Käytetään vahvoja ilmaisua kuten 'heitettiin sinne kuin mikä tahansa jäte'.
Yksittäiset tarinat ja hautausmaiden löydökset elävöittävät tutkimustuloksia.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi, mutta kieli on paikoin hyvin latautunutta, mikä ohjaa lukijan tunnetilaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa ilmaisua "rannikko tyhjeni".
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tutkimuksen ydintä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole polarisoiva, vaikka se nostaakin esiin kiistanalaisia aiheita.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Portugalin viranomaiset mainitaan kritiikin kohteena, mutta heitä ei ole kuultu jutussa.
5 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää tuoreen kansainvälisen tutkimuksen ja historiallisen kontekstin suomalaiselle lukijalle ymmärrettävään muotoon.
6 Rivien välistä
Artikkeli käyttää tieteellistä tutkimusta keinona palauttaa ääni ja alkuperä historiasta pyyhityille orjille. Samalla se nostaa esiin jyrkän kontrastin kunnioittavan tutkimustyön ja orjien epäinhimillisen kohtelun välillä, erityisesti Portugalin tapauksessa, jossa viranomaisten toiminta näyttäytyy välinpitämättömänä.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena tieteellisen uutisen ohella toimia aktivistisena puheenvuorona Portugalin viranomaisten toimintaa vastaan, sillä jutun loppuosa keskittyy voimakkaasti paikalliseen kiistaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kuvailu orjien kohtelusta on hyvin tunteisiin vetoavaa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jonka lukuja (esim. 27 000 orjaa) on syytä pitää luotettavina, mutta ne ovat osa laajempaa historiallista arviota.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna80
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- orjakaupan tilastot 1800-luvulla
- arkeologiset löydökset St. Helenalla
Suositellut lähteet
- National Museum of African American History And Culture
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →