Analyysi artikkelista: Venäjä iski Ukrainaan tuhoisasti – ainakin 16 kuollut
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Venäjän iskun seuraukset painottaen siviiliuhreja ja pelastustyöntekijöiden kohtaloa. Lukijalle välittyy kuva sodan raaistumisesta, jossa siviilikohteisiin ja auttajiin kohdistuvat iskut normalisoituvat osaksi konfliktia.
Asiallinen uutinen iskun seurauksista, joka nojaa vahvasti ukrainalaisiin viranomaislähteisiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteeltaan uutinen, mutta se nojaa yksinomaan ukrainalaisiin lähteisiin. Tämä on sodan kontekstissa tyypillistä, mutta luo yksipuolisen kuvan tapahtumien kulusta.
Artikkeli raportoi sodan tapahtumia, jotka ovat luonteeltaan traagisia. Vaikka lähteistys on yksipuolinen, kyseessä on uutisointi sotatapahtumasta, ei ideologinen kannanotto.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan viranomaisten näkökulma iskun luonteesta ja Venäjän vastuusta.
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Iskun sotilaallinen konteksti tai Venäjän mahdollinen näkökulma iskun kohteesta puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen tapahtumien syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Uhrilukujen ja lasten loukkaantumisten korostaminen herättää myötätuntoa.
Iskun kuvaaminen terroritekona ja kaksoisiskun taktiikan korostaminen herättää moraalista paheksuntaa.
Sanojen kuten 'tuhoisa' ja 'kyyninen' käyttö.
Iskun ja pelastustyöntekijöiden kuvaaminen luo voimakkaan vastakkainasettelun.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua sodan uhreja koskevassa uutisoinnissa, vaikka se ohjaakin lukijan moraalista tulkintaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin tietoja uhrien määrästä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää dramaattista adjektiivia.
Otsikko raportoi tapahtuman faktat ilman latautunutta kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.
Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.Artikkeli asettaa Venäjän hyökkääjäksi ja Ukrainan uhriksi, mikä on sodan luonne.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa ei ole kuultu, mikä on sodan aikana tyypillistä, mutta teknisesti kyseessä on kritiikin kohteen kuulematta jättäminen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla uhrilukuja.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista sitaattien avulla.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta sodan kontekstissa tämä on yleinen käytäntö.
6 Omaperäisyys
Perusraportointia uutistoimistojen tiedoista ilman syvempää analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Venäjän iskun seuraukset painottaen siviiliuhreja ja pelastustyöntekijöiden kohtaloa. Lukijalle välittyy kuva sodan raaistumisesta, jossa siviilikohteisiin ja auttajiin kohdistuvat iskut normalisoituvat osaksi konfliktia.
Herää kysymys, miksi kaksoisiskun taktiikkaa ei vahvisteta muilla kuin ukrainalaisella medialähteellä, vaikka se on jutun keskeinen moraalinen painopiste.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Iskun kutsuminen terroriteoksi ja hyökkääjän nimeäminen.
9 Tilastokytkos
Uhriluvut ovat keskeisiä, mutta ne ovat tässä kontekstissa viranomaisraportteja.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Ukrainan sodan siviiliuhrit
Suositellut lähteet
- YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →