Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tekoälyliittouma | Suomi vastasi USA:n houkutteluun ohi EU:n, asiantuntija kuvaa päätöstä surkeaksi

Helsingin Sanomat Uutinen 3.5.2026
Pisteet
37
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
40
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Suomen tekemän ulkopoliittisen valinnan ja asettaa sen vastakkain EU-yhteistyön kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että hallituksen päätös on herättänyt asiantuntijapiireissä epäluottamusta ja että Suomi on toiminut tavalla, joka saattaa heikentää eurooppalaista yhteistyötä.

Uutinen Helsingin Sanomat Jarno Hartikainen · 3.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee hallituksen päätöstä kriittisestä, EU-myönteisestä näkökulmasta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se nostaa otsikkoon ja ingressiin vain kriittiset äänet. Koska hallituksen perustelut puuttuvat, artikkeli kallistuu vahvasti kritiikin puolelle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi hallituksen päätöstä, mutta kyseessä on ulkopoliittinen linjaus, jossa vahtikoira-asetelma on keskeinen. Ideologista vasemmisto-oikeisto-jakoa ei ole, vaan kyse on näkemyserosta EU-yhteistyön ja kansallisen edun välillä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kritiikki Suomen erillisratkaisua kohtaan
  • EU-yhteistyön tärkeys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen perustelut päätökselle puuttuvat kokonaan. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, miksi Suomi on päätynyt kyseiseen ratkaisuun.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli luo epäluottamusta hallituksen ulkopoliittista harkintakykyä kohtaan.

Latautunut kieli

Sana 'surkeaksi' lataa koko uutisen negatiiviseen sävyyn.

Konflikti- tai kriisikehys

Suomen ja EU:n välinen vastakkainasettelu korostuu.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se antaa asiantuntijan subjektiivisen arvion ('surkea') määrittää koko uutisen sävyn ilman vastapainoa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön asiantuntijakritiikkiä, vaikka onkin kärjistetty.

Klikkihoukutus: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kärjekästä asiantuntijakritiikkiä houkutellakseen lukijaa, vaikka itse uutinen on lyhyt.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'surkeaksi' on voimakkaasti latautunut ja ohjaa lukijan negatiiviseen tulkintaan hallituksen päätöksestä.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituksen ja asiantuntijoiden välille.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populismia, kyse on enemmän asiantuntijakritiikistä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Elinkeinoministeri Sakari Puisto on mainittu, mutta häntä ei ole kuultu kritiikin johdosta.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on erotettu asiantuntijan suulla.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen edustajaa ei ole kuultu kritiikin vastapainoksi.
  • JO 15: Otsikko on provokatiivinen suhteessa uutisen sisältöön.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kriittisessä uutisessa.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen toistaa asiantuntijoiden jo esittämiä näkemyksiä ilman uutta faktapohjaista syvyyttä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee EU-integraation kannattajia ja kriittisiä asiantuntijoita, jotka näkevät kansalliset erillisratkaisut uhkana EU:n yhtenäisyydelle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen päätös toimia ohi EU:n on lähtökohtaisesti ongelmallinen tai kyseenalainen. ”Suomi vastasi USA:n houkutteluun ohi EU:n, asiantuntija kuvaa päätöstä surkeaksi”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu häivytetään otsikossa passiiviseen 'Suomi vastasi' -muotoon, kun taas kritiikki kohdistetaan suoraan asiantuntijoiden ääneen. ”Suomi vastasi USA:n houkutteluun ohi EU:n”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen kriittisille asiantuntijoille, mutta hallituksen edustajan omaa perustelua päätökselle ei avata. ”Tutkija ja europarlamentaarikko kritisoivat Suomen päätöstä”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin Suomen tekemän ulkopoliittisen valinnan ja asettaa sen vastakkain EU-yhteistyön kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että hallituksen päätös on herättänyt asiantuntijapiireissä epäluottamusta ja että Suomi on toiminut tavalla, joka saattaa heikentää eurooppalaista yhteistyötä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelin leipäteksti jää hyvin lyhyeksi ja keskittyy vain kritiikin esittämiseen, jättäen hallituksen näkökulman ja Pax Silica -aloitteen todelliset hyödyt Suomelle käsittelemättä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään voimakkaita adjektiiveja asiantuntijan suulla ohjaamaan lukijan mielipidettä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Yhdysvallat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jarno Hartikainen muut analyysit →
Yhdysvallat Jacob Helberg Sakari Puisto Euroopan unioni politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Tekoälyliittouma | Tutkija ja europarlamentaarikko [...85 sanaa...] Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →