← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vieraskynä: Karhun vieressä on hiiren turha elvistellä

Iltalehti Kolumni 7.8.2026
Pisteet
39
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja kyseenalaistaa Suomen nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan, erityisesti F-35-hävittäjähankinnat ja Nato-suuntauksen, väittäen niiden muuttavan Suomen puolustuksellisesta toimijasta hyökkääväksi etuvartioksi. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on hylännyt historiallisen reaalipolitiikan ja vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen tarpeettoman militarisoitumisen vuoksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Kirjoittaja tarkastelee aihetta historiallisen reaalipolitiikan ja kriittisen turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja esittää asehankinnat hyökkäysaseistuksena ilman vastapainoa. Kirjoittaja ei kuule nykyisen linjan puolustajia, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Vasen

Kirjoittaja kritisoi militarismia, asehankintoja ja Yhdysvaltain vaikutusvaltaa, mikä on tyypillistä vasemmistolaiselle tai arvokonservatiiviselle 'realistiselle' kritiikille. Teksti ei tarjoa tasapainottavia ääniä, joten se kallistuu selvästi kritisoitua linjaa vastaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen tulisi välttää aggressiivista linjaa Venäjää kohtaan.
  • Asehankinnat ovat pois hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.
  • Nato-jäsenyys ja Yhdysvaltain läsnäolo lisäävät riskejä.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Nato-jäsenyyden ja F-35-hankintojen puolustajien näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi nämä päätökset on tehty.
  • Tausta Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen turvallisuusympäristöön on vähätelty. — Ilman tätä kontekstia lukija ei ymmärrä, miksi Suomen linja on muuttunut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö Historialliset analogiat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli Suomen turvallisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.

Epäluottamus

Epäluottamus Yhdysvaltoja ja Nato-takuita kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'raivohullu' Venäjästä ja 'hyökkäävä etuvartio' Suomesta.

Liioittelu / korostus

F-35-hävittäjien kuvaaminen pelkästään hyökkäysaseiksi.

Historialliset vertailut / metaforat

Viittaukset Paasikiveen ja historiallisiin linjoihin argumentaation tukena.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on tässä tapauksessa vahvasti manipuloivaa, koska se esittää monimutkaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset mustavalkoisina valintoina.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 63/100, kärjistys 75

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko 'Karhun vieressä on hiiren turha elvistellä' antaa ymmärtää, että Suomi provosoi Venäjää, mitä teksti tukee väitteillä hyökkäysaseista.

Klikkihoukutus: 63/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää metaforaa, joka ohjaa lukijan tulkintaa jo ennen tekstin lukemista.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää eläinmetaforaa ('karhu', 'hiiri') kuvaamaan Suomen ja Venäjän suhdetta, mikä on latautunutta ja vähättelevää.

Kärjistys: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun 'meidän' (Suomen hyvinvointi) ja 'heidän' (Yhdysvallat/Nato-linja) välille. Sitaatti: 'Suomi on ottanut irtioton Venäjästä ja hakeutunut Yhdysvaltain kylkeen.'

Populismi: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa viittaamalla 'keskeisiin poliitikkoihin' jotka ärhentelevät, vastakohtana 'tavan kuluttajalle' joka kysyy mistä rahat otetaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen valtiojohto ja puolustushallinto, jotka ovat tehneet päätökset, eivät saa puheenvuoroa.

5 JSN-arvio 30/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selvästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki on puutteellista, erityisesti asehankintojen teknisissä väitteissä.
  • JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä ei ole kuultu.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen, vaikka kyseessä on kolumni, väitteet esitetään totuuksina.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta argumentit toistavat perinteistä 'realistista' kritiikkiä Suomen Nato-linjasta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee niitä, jotka vastustavat nykyistä turvallisuuspoliittista linjaa ja asehankintoja; se esittää Suomen nykyisen suunnan tarpeettoman aggressiivisena ja riskialttiina.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että F-35-hävittäjät ovat luonteeltaan hyökkäysaseita, vaikka niiden rooli on monikäyttöinen. ”Suomen puolustuslaitokseen ei ole satsattu niinkään puolustusasein vaan pikemminkin hyökkäysasein, kuten F-35- hävittäjiä Yhdysvalloista hankkimalla.” Artikkeli olettaa, että Suomen nykyinen linja on 'elvistelyä' ja tarpeetonta ärhentelyä. ”Karhun vieressä on hiiren turha elvistellä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten päätöksentekijöiden vastuu häivytetään passiivilla tai yleistyksillä, kun puhutaan 'Suomen' valinnoista. ”Suomi on ottanut irtioton Venäjästä ja hakeutunut Yhdysvaltain kylkeen.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää historiallisia auktoriteetteja (Paasikivi, Meri) tukemaan omaa kriittistä kantaansa, mutta nykyisen linjan puolustajia ei kuulla. ”On syytä muistaa Paasikiven huomautus: me emme ymmärrä Venäjän heikkoutta, mutta emme myöskään sen voimaa.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Kirjoittaja kyseenalaistaa Suomen nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan, erityisesti F-35-hävittäjähankinnat ja Nato-suuntauksen, väittäen niiden muuttavan Suomen puolustuksellisesta toimijasta hyökkääväksi etuvartioksi. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on hylännyt historiallisen reaalipolitiikan ja vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen tarpeettoman militarisoitumisen vuoksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja vertaa F-35-hävittäjää nimenomaan Gripeniin ja käyttää teknisiä väitteitä (kuten sateessa nousemattomuus), jotka vaikuttavat tarkoitushakuisilta argumenteilta asehankintojen kritisoimiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvoja metaforia ja leimaavia ilmauksia.

Väärien vaihtoehtojen esittäminen Kohtalainen

Esitetään, että valinta on joko hyvinvointiyhteiskunta tai asehankinnat.

9 Tilastokytkos 40/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

40/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää konkreettisia väitteitä asehankintojen kustannuksista ja niiden vaikutuksista hyvinvointiyhteiskuntaan, jotka vaatisivat tilastollista tarkistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • F-35 vs Gripen kustannusvertailu
  • Puolustusmenojen vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen

Suositellut lähteet

  • Puolustusministeriö
  • Valtiovarainministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Yhdysvallat laajempi kuva Katso kirjoittajan Petri Järveläinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Levottomuudet ja sodat
  • Puolustuspolitiikka
  • Politiikka
  • Sota

Tiedot tästä analyysistä

Suomen ei tulisi ryhtyä lännen [...790 sanaa...] teologian tohtori ja filosofian dosentti._

Sisältö haettu
8.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →