Analyysi artikkelista: Vieraskynä: Karhun vieressä on hiiren turha elvistellä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini82
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja kyseenalaistaa Suomen nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan, erityisesti F-35-hävittäjähankinnat ja Nato-suuntauksen, väittäen niiden muuttavan Suomen puolustuksellisesta toimijasta hyökkääväksi etuvartioksi. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on hylännyt historiallisen reaalipolitiikan ja vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen tarpeettoman militarisoitumisen vuoksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja esittää asehankinnat hyökkäysaseistuksena ilman vastapainoa. Kirjoittaja ei kuule nykyisen linjan puolustajia, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Kirjoittaja kritisoi militarismia, asehankintoja ja Yhdysvaltain vaikutusvaltaa, mikä on tyypillistä vasemmistolaiselle tai arvokonservatiiviselle 'realistiselle' kritiikille. Teksti ei tarjoa tasapainottavia ääniä, joten se kallistuu selvästi kritisoitua linjaa vastaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen tulisi välttää aggressiivista linjaa Venäjää kohtaan.
- Asehankinnat ovat pois hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.
- Nato-jäsenyys ja Yhdysvaltain läsnäolo lisäävät riskejä.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Nato-jäsenyyden ja F-35-hankintojen puolustajien näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi nämä päätökset on tehty.
- Tausta Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen turvallisuusympäristöön on vähätelty. — Ilman tätä kontekstia lukija ei ymmärrä, miksi Suomen linja on muuttunut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen turvallisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.
Epäluottamus Yhdysvaltoja ja Nato-takuita kohtaan.
Käytetään termejä kuten 'raivohullu' Venäjästä ja 'hyökkäävä etuvartio' Suomesta.
F-35-hävittäjien kuvaaminen pelkästään hyökkäysaseiksi.
Viittaukset Paasikiveen ja historiallisiin linjoihin argumentaation tukena.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on tässä tapauksessa vahvasti manipuloivaa, koska se esittää monimutkaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset mustavalkoisina valintoina.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko 'Karhun vieressä on hiiren turha elvistellä' antaa ymmärtää, että Suomi provosoi Venäjää, mitä teksti tukee väitteillä hyökkäysaseista.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää metaforaa, joka ohjaa lukijan tulkintaa jo ennen tekstin lukemista.
Otsikko käyttää eläinmetaforaa ('karhu', 'hiiri') kuvaamaan Suomen ja Venäjän suhdetta, mikä on latautunutta ja vähättelevää.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun 'meidän' (Suomen hyvinvointi) ja 'heidän' (Yhdysvallat/Nato-linja) välille. Sitaatti: 'Suomi on ottanut irtioton Venäjästä ja hakeutunut Yhdysvaltain kylkeen.'
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa viittaamalla 'keskeisiin poliitikkoihin' jotka ärhentelevät, vastakohtana 'tavan kuluttajalle' joka kysyy mistä rahat otetaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen valtiojohto ja puolustushallinto, jotka ovat tehneet päätökset, eivät saa puheenvuoroa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selvästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki on puutteellista, erityisesti asehankintojen teknisissä väitteissä.
- JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä ei ole kuultu.
- JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen, vaikka kyseessä on kolumni, väitteet esitetään totuuksina.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta argumentit toistavat perinteistä 'realistista' kritiikkiä Suomen Nato-linjasta.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja kyseenalaistaa Suomen nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan, erityisesti F-35-hävittäjähankinnat ja Nato-suuntauksen, väittäen niiden muuttavan Suomen puolustuksellisesta toimijasta hyökkääväksi etuvartioksi. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on hylännyt historiallisen reaalipolitiikan ja vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen tarpeettoman militarisoitumisen vuoksi.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja vertaa F-35-hävittäjää nimenomaan Gripeniin ja käyttää teknisiä väitteitä (kuten sateessa nousemattomuus), jotka vaikuttavat tarkoitushakuisilta argumenteilta asehankintojen kritisoimiseksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja metaforia ja leimaavia ilmauksia.
Esitetään, että valinta on joko hyvinvointiyhteiskunta tai asehankinnat.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli esittää konkreettisia väitteitä asehankintojen kustannuksista ja niiden vaikutuksista hyvinvointiyhteiskuntaan, jotka vaatisivat tilastollista tarkistusta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- F-35 vs Gripen kustannusvertailu
- Puolustusmenojen vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen
Suositellut lähteet
- Puolustusministeriö
- Valtiovarainministeriö
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →