Analyysi artikkelista: Mies riehui toistuvasti Kelassa, huoritteli ja solvasi työntekijöitä – yhtenä päivänä hän kirjoitti lapulle kylmäävät sanat
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna52
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Kelan työntekijöistä jatkuvan väkivallan ja uhkailun kohteena olevana ryhmänä. Lukijalle välittyy tarve tiukemmalle lainsäädännölle ja nimettömyydelle, samalla kun yksittäisten asiakkaiden aggressiivinen käytös normalisoidaan ilmiön pääsyyksi.
Artikkeli yhdistää uutisoinnin lakimuutoksesta ja käräjäoikeuden tuomioista, mutta keskittyy enemmän uhkailun dramatisointiin kuin itse lakimuutoksen perusteiden tai vastanäkemysten analysointiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain Kelan edustajalle ja käyttää käräjäoikeuden tuomioita vahvistamaan narratiivia uhkailun yleisyydestä. Vastakkaisia näkökulmia tai kritiikkiä nimien poistamisen vaikutuksesta oikeusturvaan ei esitetä.
Artikkeli käsittelee viranomaistyön turvallisuutta, mikä on yleinen yhteiskunnallinen huoli. Vaikka kehystys on Kelan puolella, kyseessä on pikemminkin hallinnollinen vahtikoira-asetelma kuin selkeä vasemmisto-oikeisto-ideologinen kanta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kelan työntekijöiden turvallisuuden tarve
- Lakimuutoksen välttämättömyys
Kritisoidut tahot
- Kelan asiakkaat
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma nimien poistamisen vaikutuksesta asiakkaan oikeusturvaan puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miten nimettömyys vaikuttaa asiakkaan mahdollisuuteen valittaa päätöksestä tai saada selvyyttä virheen sattuessa.
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus toimeentulotuen ongelmista puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi juuri toimeentulotuen siirto Kelaan on lisännyt uhkailua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Uhkaavien viestien ja väkivaltatilanteiden kuvailu herättää turvattomuutta.
Asiakkaiden aggressiivinen käytös ja uhkailu herättävät moraalista paheksuntaa.
Sanavalinnat kuten 'kylmäävät sanat', 'riehui' ja 'sarjauhkailija' lataavat tekstiä.
Valvontakameratallenteiden ja uhkausten yksityiskohtainen kuvailu dramatisoi tilanteita.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se käyttää yksittäisiä kärjistyneitä tapauksia yleistämään koko asiakaskunnan uhaksi, mikä tukee Kelan ajamaa lakimuutosta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä, jossa kuvataan miehen uhkaavaa käytöstä.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä ja jättää sisällön osittain arvoitukseksi houkutellakseen lukijaa.
Otsikko käyttää latautuneita sanoja kuten 'riehui' ja 'kylmäävät sanat' luodakseen uhkaavan tunnelman.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun 'Kelan työntekijöiden' ja 'aggressiivisten asiakkaiden' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta se on asiakkaiden puhetta, ei kirjoittajan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritisoituja asiakkaita ei ole kuultu, vaikka heitä kuvataan aggressiivisina ja uhkaavina.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen – artikkeli perustuu oikeuden asiakirjoihin ja Kelan tilastoihin.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu – artikkelissa kritisoidaan asiakkaita voimakkaasti, mutta heidän näkökulmaansa tai puolustustaan ei kuulla.
- JO 15: Otsikolla on kate, mutta se on dramatisoitu tavalla, joka ohjaa tulkintaa.
6 Omaperäisyys
Aihe on perinteinen viranomaisuutinen, joka toistaa Kelan jo aiemmin esittämiä perusteluja.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Kelan työntekijöistä jatkuvan väkivallan ja uhkailun kohteena olevana ryhmänä. Lukijalle välittyy tarve tiukemmalle lainsäädännölle ja nimettömyydelle, samalla kun yksittäisten asiakkaiden aggressiivinen käytös normalisoidaan ilmiön pääsyyksi. Samaan aikaan artikkelin valitsemat esimerkit ja tilastot ohjaavat lukijaa hyväksymään hallinnollisen muutoksen välttämättömänä suojatoimena.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin voimakkaasti yksittäisten, käräjäoikeudessa tuomittujen tapausten yksityiskohtaiseen kuvailuun – se voi palvella lukijan tunteisiin vetoamista ja vahvistaa narratiivia 'vaarallisista asiakkaista' lakimuutoksen tueksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvasti negatiivisia ilmauksia asiakkaiden käytöksestä.
9 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu vahvasti Kelan omiin tilastoihin uhkailujen määrästä, mikä vaatisi ristiintarkastusta viranomaisraporteista.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna64
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Kelan työturvallisuus ja uhkailutilastot
- Toimeentulotuen hakijoiden määrän kehitys
Suositellut lähteet
- Kela
- Sosiaali- ja terveysministeriö
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →