← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kulkutaudit tappavat yhä useammin Antibiootit eivät nujerra jo tunnettuja taudinaiheuttajia, lääkärit ymmällään

Helsingin Sanomat Uutinen 18.5.1994
Pisteet
47
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa lukijalle kuvan hallitsemattomasta terveysuhasta, jossa tunnetut ja uudet taudinaiheuttajat ohittavat lääketieteen keinot. Lukijaan jää vaikutelma haavoittuvuudesta, vaikka varsinaisia ratkaisuja tai viranomaisten toimintasuunnitelmia ei avata.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee terveysuhkia järjestelmän kuormituksen ja yleisen alttiuden näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä ja dramatisoivia esimerkkejä ilman vastapainoa tai asiantuntijoiden analyysia, mikä ohjaa lukijaa huolestuneeseen tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee terveysuhkia, jotka eivät ole ideologisia. Vaikka sävy on huolestunut, se ei aja selkeää poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tartuntatautien uhka
  • Resurssipula

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi lääketieteellinen taustoitus ja viranomaisten toimenpiteet puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miten tilannetta hallitaan tai mikä on todellinen riski.
  • Todistusaineisto Tilastollinen näyttö tai asiantuntijalausunnot puuttuvat. — Väitteet jäävät yksittäisten esimerkkien varaan ilman yleistettävyyttä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Dramatisointi Pelottelu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Pelko
Huoli

Huoli tartuntatautien leviämisestä ja antibioottien tehon heikkenemisestä.

Pelko

Pelko tuntemattomista ja äkillisistä kuolemantapauksista.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko korostaa kuolemia ja lääkäreiden avuttomuutta.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'mysteeri' ja vertauksia tieteiskirjallisuuteen.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Korostaa alttiutta uusille tartunnoille.

Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä artikkeli käyttää eläväistä ja pelottavaa kieltä ilman asiallista kontekstia tai asiantuntijoiden rauhoittavia näkemyksiä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin väitteitä tartuntatautien vaarallisuudesta.

Klikkihoukutus: 60/100

Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä ja jättää syyt epäselviksi, mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen, vaikka aihe on vakava.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli ei polarisoi ihmisryhmiä, mutta luo vastakkainasettelun ihmisen ja tautien välille.

Populismi: 20/100

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin tai uhan kohteena olevia tahoja (esim. terveysviranomaiset tai tutkijat) ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 40/100 · 4 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteellinen ja dramatisoiva sävy sekoittuu uutiseen.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, asiantuntijoita ei kuulla.
  • JO 11: Toimittajan kanta ja dramatisointi sekoittuvat uutiseen.
  • JO 15: Otsikon dramatisointi ei saa täyttä katetta tekstin asiallisessa sisällössä.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on tyypillinen pelotteluun perustuva uutiskooste ilman uutta tutkimustietoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee terveysviranomaisia ja lääketieteellistä tutkimusta: se korostaa resurssien tarvetta ja tartuntatautien vakavuutta, mikä tukee lisärahoituksen ja varautumisen vaatimuksia.
Pelissä Kansanterveydellinen turvallisuus vs. terveydenhuollon resurssien riittävyys. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, korostaen viranomaisten kuormitusta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukija pitää tartuntatautien lisääntymistä ja antibioottiresistenssiä ensisijaisena uhkana, jota ei tarvitse erikseen perustella. ”Kaikki tapaukset ovat sattuneet Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen vuoden aikana.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten toimijuus häivytetään passiivilla, korostaen tilanteen hallitsemattomuutta. ”Ne rasittivat pahoin terveysviranomaisten määrärahoja”
Tunnelma Huoli, Pelko

Artikkeli rakentaa lukijalle kuvan hallitsemattomasta terveysuhasta, jossa tunnetut ja uudet taudinaiheuttajat ohittavat lääketieteen keinot. Lukijaan jää vaikutelma haavoittuvuudesta, vaikka varsinaisia ratkaisuja tai viranomaisten toimintasuunnitelmia ei avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena herättää pelkoa tai kiireen tuntua, sillä se käyttää tieteiskirjallisuuden ja mysteerin kaltaisia ilmauksia kuvaamaan lääketieteellisiä ilmiöitä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Korostaa tartuntatautien vaarallisuutta ja hallitsemattomuutta.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli väittää tartuntatautien ja antibioottiresistenssin lisääntyneen, mikä vaatii tilastollista vahvistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • tartuntatautien esiintyvyys Yhdysvalloissa
  • antibioottiresistenssin kehitys

Suositellut lähteet

  • CDC
  • WHO
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Yhdysvallat laajempi kuva Katso kirjoittajan Tahkolahti Jaakko muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Seuraavat tapaukset eivät ole katkelmia [...177 sanaa...] viimeaikaisissa tapauksissa osoittautuneet vastuskykyisiksi antiobiooteille.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →