Analyysi artikkelista: Mauri Peltokangas -kohussa käänne
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää perussuomalaisten viestintätavan tietoisena strategiana, jolla pyritään siirtämään huomio pois politiikan substanssikysymyksistä. Lukijalle välittyy kuva hallituspuolueiden välisestä luottamuspulasta, jossa RKP ja Kokoomus suhtautuvat perussuomalaisten toimintaan eri vakavuusasteilla.
Artikkeli raportoi hallituspuolueiden välisestä jännitteestä ja RKP:n tyytymättömyydestä, mutta keskittyy enemmän poliittiseen peliin kuin itse kohun taustoihin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa RKP:n edustajille huomattavasti enemmän tilaa esittää kritiikkiä perussuomalaisia kohtaan. Vaikka perussuomalaisten kanta on referoitu, jutun kehys painottuu vahvasti siihen, että heidän toimintansa on strategista huomion siirtämistä.
Artikkeli raportoi hallituspuolueiden välisestä poliittisesta erimielisyydestä. Vaikka RKP:n kritiikki perussuomalaisia kohtaan on näkyvää, se raportoidaan osana hallituksen sisäistä dynamiikkaa, eikä artikkeli ota kantaa ideologisiin kysymyksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- RKP:n näkemys perussuomalaisten viestintästrategian haitallisuudesta
- Kokoomuksen halu päättää asiasta
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Peltokankaan alkuperäisen kirjoituksen sisältöä ei avata tarkemmin. — Lukijan on vaikea arvioida kohun vakavuutta ilman tietoa siitä, mitä todellisuudessa on kirjoitettu.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
RKP:n edustajien turhautuminen perussuomalaisten viestintään.
Artikkeli korostaa hallituspuolueiden välistä erimielisyyttä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu haastateltavien omiin lausuntoihin, joissa he ilmaisevat turhautumistaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko lupaa käänteen kohussa, ja teksti kertoo RKP:n vaatimuksesta, mikä täyttää lupauksen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko viittaa käänteeseen, joka on sisällössä melko maltillinen tarkennus RKP:n vaatimuksesta.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilannetta neutraalisti: "Mauri Peltokangas -kohussa käänne".
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi poliittisesta vastakkainasettelusta, mutta ei itse demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa (Anderssonin kritiikki PS:n strategiasta), mutta kirjoittaja raportoi tämän ulkopuolelta.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Jani Mäkelä (ps) on saanut esittää ryhmän kannan, vaikka se onkin lyhyempi kuin RKP:n edustajien puheenvuorot.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan, ja haastateltavien näkemykset on selkeästi merkitty.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Heikkoudet
- JO 21: Vaikka perussuomalaisten ryhmäjohtaja on äänessä, jutun painotus on vahvasti RKP:n kritiikissä, mikä tekee kokonaisuudesta epätasapainoisen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli seuraa uutisvirtaa ja raportoi jo aiemmin käsitellyn aiheen uusista käänteistä.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää perussuomalaisten viestintätavan tietoisena strategiana, jolla pyritään siirtämään huomio pois politiikan substanssikysymyksistä. Lukijalle välittyy kuva hallituspuolueiden välisestä luottamuspulasta, jossa RKP ja Kokoomus suhtautuvat perussuomalaisten toimintaan eri vakavuusasteilla.
Herää kysymys, miksi artikkeli linkittää Peltokankaan tapauksen Rydmanin ja Rantasen lippisviestintään, vaikka kyseessä ovat eri tilanteet; tämä vahvistaa narratiivia perussuomalaisten yhtenäisestä, provosoivasta viestintälinjasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →