Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Putinin puheissa suuri muutos – tästä se kertoo

Ilta-Sanomat Uutinen 14.5.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli ohjaa lukijaa suhtautumaan epäilevästi Venäjän rauhanretoriikkaan ja korostaa, että vain konkreettiset teot, kuten vetäytyminen, ovat merkityksellisiä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän puheiden pehmentyminen on laskelmoitua informaatiovaikuttamista, eikä todellista halua rauhanneuvotteluihin.

Uutinen Ilta-Sanomat Elina Karjalainen · 14.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan analyysin ympärille.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on analyyttinen ja nojaa asiantuntijalausuntoihin. Vaikka se on vahvasti kriittinen Venäjää kohtaan, se on linjassa vallitsevan turvallisuuspoliittisen analyysin kanssa. Rakenne on tasapainoinen asiantuntijan näkökulmasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa valtavirran turvallisuuspoliittista analyysia, joka ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan keskittyy Venäjän ulkopolitiikan arviointiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän rauhanpuheet ovat strategista harhautusta.
  • Sotaa tulee arvioida tekojen, ei puheiden perusteella.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkelissa mainittu 'Iranin sota' on epäselvä ja vaatisi tarkennusta, sillä se ei vastaa yleistä käsitystä Ukrainan sodan kontekstista. — Epäselvä viittaus voi hämmentää lukijaa ja heikentää tekstin uskottavuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijan auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi Epäluottamus
Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan järkeen ja kehottaa varovaisuuteen Venäjän viestinnän suhteen.

Epäluottamus

Artikkeli vahvistaa epäluottamusta Venäjän hallinnon motiiveja kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja sen jatkuminen kehystetään jatkuvaksi konfliktiksi, jossa Venäjä on aktiivinen toimija.

Tunnevetoaminen on perusteltua asiantuntija-analyysin kontekstissa, jossa arvioidaan sodan kaltaista vakavaa aihetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään Putinin puheiden merkitystä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa 'suuri muutos' -ilmaisua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä neutraalisti: 'Putinin puheissa suuri muutos – tästä se kertoo'.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli käsittelee sotaa, mikä on luonnostaan polarisoiva aihe, mutta teksti pysyy analyyttisena.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä, vaan keskittyy asiantuntija-analyysiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyyttinen katsaus Venäjän retoriikkaan, ei suora hyökkäys yksittäistä henkilöä vastaan, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selvästi faktoista.
  • JO 7: Artikkeli tarjoaa taustoitusta ja asiantuntijan näkemyksen.
  • JO 7: Lähteet ja asiantuntemus on tuotu esiin.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen ajankohtaisen keskustelun Putinin retoriikasta ja yhdistää sen asiantuntija-analyysiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee länsimaista turvallisuuspoliittista linjaa, jossa Venäjän rauhanpuheita pidetään strategisena harhautuksena, mikä vahvistaa tarvetta jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän tavoitteet ovat yksiselitteisesti aggressiivisia ja että rauhanpuheet ovat vain taktiikkaa. ”Venäjän rauhanretoriikka ei ole sama asia kuin Venäjän rauhantahto”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus sodan jatkajana korostuu, kun taas Ukrainan ja Yhdysvaltojen toimijuus kehystetään reaktiiviseksi tai rajoittuneeksi. ”Venäjä pyrkii painostamaan Ukrainaa iskemällä maahan voimalla.”
Kuka saa äänen Asiantuntija Henri Vanhanen toimii artikkelin pääasiallisena tulkitsijana, kun taas Venäjän edustajien puheet referoidaan vain todisteina heidän epäluotettavuudestaan. ”ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sanoo.”
Tunnelma Realismi, Epäluottamus

Artikkeli ohjaa lukijaa suhtautumaan epäilevästi Venäjän rauhanretoriikkaan ja korostaa, että vain konkreettiset teot, kuten vetäytyminen, ovat merkityksellisiä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän puheiden pehmentyminen on laskelmoitua informaatiovaikuttamista, eikä todellista halua rauhanneuvotteluihin.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelissa mainittu 'Iranin sota' vaikuttaa mahdolliselta kirjoitusvirheeltä tai sekaannukselta, joka voi hämmentää lukijaa kontekstissa, jossa käsitellään Ukrainan sotaa ja Trumpin hallinnon prioriteetteja.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Artikkeli käyttää asiantuntijaa vahvistamaan tulkintaa Venäjän epäluotettavuudesta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Elina Karjalainen muut analyysit →
Volodymyr Zelenskyi Donald Trump Yhdysvallat Ulkomaat Vladimir Putin Venäjä Ukraina politiikka Henri Vanhanen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän toimintaa kannattaa arvioida tekojen [...674 sanaa...] arvioida tekojen, ei tunnelman, perusteella.

Sisältö haettu
17.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →