Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Eiffel-tornin toimitusjohtaja eroaa – taustalla naistyöntekijöihin liittynyt skandaali

Ilta-Sanomat Uutinen 29.9.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
23
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small20
  • TypeSafe Jev25
  • Gemini 3.1 Flash Lite20

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • GPT-5.6 Luna80
  • Mistral Small80
  • Gemini 3.1 Flash Lite90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi käsityksen, että yritysjohdon on kannettava vastuu, kun se suostuu ulkopuolisen tahon vaatimuksiin, jotka rikkovat työyhteisön tasa-arvoperiaatteita. Lukijalle välittyy kuva, jossa työntekijöiden lakko nähdään oikeutettuna reaktiona, ja toimitusjohtajan ero on suora seuraus tästä arvostelusta.

Uutinen Ilta-Sanomat Anna Nuutinen · 29.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia yrityksen sisäisen hallinnon ja työntekijöiden välisten suhteiden kautta.

23
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali raportti. Vinouma on lievää ja johtuu lähinnä siitä, että työntekijöiden lakko ja tasa-arvonäkökulma saavat enemmän tilaa kuin järjestön tai johdon omat perustelut.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee työyhteisön tasa-arvoa ja yritysjohdon vastuuta, mitkä ovat yleisiä yhteiskunnallisia arvoja. Se ei aja selkeää poliittista ideologiaa, vaan raportoi tapahtumista, joissa yritys itse on myöntänyt virheensä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työntekijöiden oikeudet
  • Yritysjohdon vastuu

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta BAPS-järjestön näkökulmaa tai heidän vierailunsa tarkoitusta ei avata syvällisemmin. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi järjestö esitti tällaisia vaatimuksia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Artikkeli kuvaa naistyöntekijöiden syrjimistä tavalla, joka herättää lukijassa paheksuntaa.

Latautunut kieli

Sana 'skandaali' otsikossa lataa uutista.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu tapahtumien luonteeseen, ei liioitteluun.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön pääkohtia tarkasti.

Klikkihoukutus: 25/100
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko tiivistää uutisen ytimen, mutta käyttää sanaa 'skandaali' huomion herättämiseksi.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa tapahtumien kulkua neutraalisti.

Kärjistys: 10/100
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan raportoi tapahtuneesta.

Populismi: 0/100
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0
  • Gemini 3.1 Flash Lite0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Toimitusjohtaja on mainittu, mutta hän ei saa suoraa puheenvuoroa, vaan hänen lähtönsä raportoidaan yhtiön kautta.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde on mainittu (Le Monde, AFP).
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu muiden medioiden raportointiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee työntekijöiden oikeuksia ja tasa-arvoa korostavia tahoja, sillä se asettaa yritysjohdon epäonnistumisen ja työntekijöiden lakon selkeään syy-seuraussuhteeseen.
Pelissä Yrityksen kaupallinen joustavuus vs. työntekijöiden yhdenvertaisuus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen työntekijöiden lakon oikeutusta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että naistyöntekijöiden korvaaminen miehillä on yksiselitteisesti väärin ja hyväksymätön toimintatapa. ”naispuolisen henkilökunnan ulossulkeminen johti tilanteeseen, jota ”ei voida hyväksyä””
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimitusjohtajan vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan toimintahäiriöistä, vaikka ne johtivat hänen eroonsa. ”sisäisessä tutkinnassa oli paljastunut ”joukko toimintahäiriöitä ja puutteita”
Kuka saa äänen Työntekijöiden näkemys on referoitu ammattiliiton kautta, kun taas yrityksen ja järjestön näkemykset on esitetty lausuntoina. ”Ammattiliiton edustaja kertoi tuolloin, että tornin naistyöntekijöitä oli pyydetty poistumaan”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli normalisoi käsityksen, että yritysjohdon on kannettava vastuu, kun se suostuu ulkopuolisen tahon vaatimuksiin, jotka rikkovat työyhteisön tasa-arvoperiaatteita. Lukijalle välittyy kuva, jossa työntekijöiden lakko nähdään oikeutettuna reaktiona, ja toimitusjohtajan ero on suora seuraus tästä arvostelusta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää toimitusjohtajan eron nimenomaan tähän skandaaliin, vaikka mainitsee myös turvallisuusongelmat; on mahdollista, että skandaali toimi vain viimeisenä niittinä, mutta artikkeli kehystää sen pääsyyksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sete laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anna Nuutinen muut analyysit →
Sete BAPS Pariisi työelämä politiikka Patrick Branco Ruivo
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Konservatiivisen hindujärjestön esittämään toiveeseen vastaaminen [...229 sanaa...] mukaan heikensivät toimitusjohtajan asemaa entisestään.

Sisältö haettu
3.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella