← Etusivu

Analyysi artikkelista: Työttömyys | Suomen työttömyysluvut ovat hyvin huonot, eikä hopealuotia ole, sanoo työministeri Marttinen

Helsingin Sanomat Uutinen 8.1.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
66
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli raportoi työttömyystilanteen vakavuuden, mutta jättää hallituksen konkreettiset ratkaisut hämärän peittoon. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on tietoinen ongelmasta mutta vailla välittömiä keinoja, samalla kun oppositiosta vaaditaan ideologisia muutoksia ilmastopolitiikkaan.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee työttömyyttä hallituksen ja poliittisen päätöksenteon kautta.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan neutraali uutinen, mutta se painottaa hallituksen selitystä tilanteelle. Vastapainoa ei ole haettu asiantuntijoilta, vaan ainoastaan oppositiolta, mikä kaventaa keskustelua.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisia kantoja ilman, että se itse asettuu ideologisesti puolelleen. Se toimii vahtikoirana raportoimalla työttömyysluvuista, mutta ei haasta hallitusta syvällisesti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen näkemys työttömyyden syistä
  • Opposition vaatimus ilmastotoimien karsimisesta
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus työttömyyden rakenteellisista syistä puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi Suomi on EU:n kärjessä työttömyydessä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Työttömyyslukujen korkeus herättää huolta taloudellisesta tilanteesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituksen ja opposition välinen näkemysero työllisyyskeinoista.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan uutisoitavaan vakavaan taloustilanteeseen.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'hopealuoti'-metaforaa dramatisointiin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aiheen.

Kärjistys: 25/100

Hallituksen ja opposition välinen asetelma on perinteinen, ei voimakkaasti polarisoiva.

Populismi: 20/100

Opposition edustajan sitaatti sisältää populistisia piirteitä, mutta kirjoittaja raportoi sen neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä hallitusta (Marttinen) että oppositiota (Mäkelä) on kuultu.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen osalta.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Asiantuntijalähdekritiikki puuttuu, kun hallituksen selitykset hyväksytään ilman haastamista.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi päivänpolttavan uutisen, mutta ei tuo siihen uutta syvyyttä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Hallituksen viestintää, sillä ministeri Marttinen saa esittää tilanteen vakavana mutta hallittuna ilman konkreettisia vaatimuksia.
Pelissä Työllisyysaste vs. talouskasvun realiteetit. Juttu käsittelee pääosin hallituksen kykyä vastata työttömyyteen, jättäen huomioimatta vaihtoehtoiset keinot tai asiantuntija-arviot tilanteen syistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työttömyys on ensisijaisesti talouskasvun ja viennin seuraus, ei esimerkiksi rakenteellinen ongelma. ”työttömyyden taustalla on talouden heikko kasvu ja viennin vetämättömyys”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hallituksen vastuu toimenpiteistä häivytetään epämääräisellä ilmaisulla. ”hallitus käy läpi uusia toimenpiteitä”
Kuka saa äänen Ministeri Marttinen saa hallitsevan äänen, kun taas oppositiota edustava Mäkelä esitetään vaatimassa ideologisia muutoksia. ”Marttisen mukaan työttömyyden taustalla on talouden heikko kasvu”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi työttömyystilanteen vakavuuden, mutta jättää hallituksen konkreettiset ratkaisut hämärän peittoon. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on tietoinen ongelmasta mutta vailla välittömiä keinoja, samalla kun oppositiosta vaaditaan ideologisia muutoksia ilmastopolitiikkaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi hallituksen toimenpiteiden puuttumista ei haasteta voimakkaammin, vaan se kuitataan ministerin toteamuksella keskittymisestä valmisteluun.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan työttömyyslukuihin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen työttömyysaste marraskuu
  • EU-maiden työttömyysvertailu

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Julian Puumalainen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

- Suomen työttömyysaste oli marraskuussa [...97 sanaa...] vielä valmistellaan”, Marttinen sanoo HS:lle.

Sisältö haettu
23.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella