Presidentti Stubbin Yhdysvaltain-matka
Tasavallan presidentti Alexander Stubb matkustaa syyskuussa Yhdysvaltoihin osallistuakseen YK:n yleiskokoukseen ja muihin tilaisuuksiin.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Kun YK kokoustaa, Trump ja Xi neuvottelevat keskenään – "Vahva viesti"
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna90
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli käyttää suurvaltojen erillistä neuvottelua esimerkkinä kansainvälisen politiikan jakautumisesta. Lukijalle välittyy huoli siitä, että perinteiset foorumit kuten YK menettävät merkitystään, kun suurvallat siirtyvät kahdenvälisiin paralleelirakenteisiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on asiallinen ja tasapainoinen. Se antaa tilaa asiantuntija-analyysille ja presidentti Stubbin näkemykselle monenkeskisyydestä. Vinoumaa ei ole merkittävästi, ja kehystys on journalistisesti perusteltu.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee kansainvälisen politiikan rakenteita neutraalisti. Se ei aja tiettyä ideologista suuntaa, vaan raportoi asiantuntija-arvion ja Suomen presidentin kannan monenkeskisyyden puolesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Monenkeskisen yhteistyön tärkeys
- Suurvaltojen kahdenvälisen diplomatian haasteellisuus
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Asiantuntijavallan käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli kansainvälisen diplomatian jakautumisesta ja YK:n merkityksen vähenemisestä.
Konflikti- tai kriisikehys
Suurvaltojen kahdenvälinen tapaaminen asetetaan vastakkain YK:n monenkeskisen järjestelmän kanssa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijan huoleen diplomatian tilasta, mikä on genreen sopivaa.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa käsitellään suurvaltojen tapaamista ja sen viestiä.
Klikkihoukutus:
15/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen, vaikka käyttääkin lainausmerkkejä korostamaan viestiä.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtumien asetelmaa.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan kuvaa diplomatian jakautumista neutraalisti.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan analysoi kansainvälistä politiikkaa.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 10: Attribuutio: asiantuntijan ja presidentin lausunnot on selkeästi merkitty.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on tavanomainen uutiskooste, joka yhdistää ajankohtaisen tapahtuman asiantuntija-analyysiin.
6 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee monenkeskisen diplomatian ja YK:n roolin korostajia, sillä se asettaa suurvaltojen kahdenväliset tapaamiset haastavaksi vaihtoehdoksi vakiintuneelle kansainväliselle yhteistyölle.
Pelissä
Monenkeskinen yhteistyö vs. suurvaltojen kahdenvälinen diplomatia. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäisen haasteita monenkeskisen järjestelmän uskottavuudelle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että suurvaltojen kahdenvälinen diplomatia on automaattisesti haaste YK:n monenkeskiselle järjestelmälle. ”Jos nämä uudet, pienemmät rakenteet eivät ole osa tai tue YK:ta, niin ollaan haasteissa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Suurvaltojen toimijuus korostuu, kun taas YK:n rooli esitetään passiivisena järjestelmänä, joka on uhattuna. ”Suurvallat tapaavat keskenään ja muu maailma keskenään”
Kuka saa äänen
Asiantuntija Hanna Klinge saa tilaa analysoida ilmiötä, kun taas presidentti Stubbin ääni edustaa virallista monenkeskistä näkökulmaa. ”Kyllä tässä tietysti vahva viesti on.”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli käyttää suurvaltojen erillistä neuvottelua esimerkkinä kansainvälisen politiikan jakautumisesta. Lukijalle välittyy huoli siitä, että perinteiset foorumit kuten YK menettävät merkitystään, kun suurvallat siirtyvät kahdenvälisiin paralleelirakenteisiin.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →