Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Miksi EU puhuu Venäjästä ja Kiinasta mutta ei Israelista ja Marokosta?

Helsingin Sanomat Mielipidekirjoitus 23.5.2021
Pisteet
57
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
60
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja haastaa EU:n ulkopolitiikan johdonmukaisuuden ja nostaa esiin kysymyksen siitä, miksi tietyt konfliktit saavat enemmän huomiota tai pakotteita kuin toiset. Lukijalle välittyy kuva EU:sta toimijana, jonka arvovalinnat ovat ristiriidassa kansainvälisen oikeuden tasapuolisen soveltamisen kanssa.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat HS-tilaajille · 23.5.2021 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee EU:n ulkopolitiikkaa kriittisestä, kansainvälisen oikeuden ensisijaisuutta korostavasta näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, joten mielipiteellisyys on odotettua. Se kuitenkin käyttää valikoivaa vertailua ja retorisia kysymyksiä ohjatakseen lukijan ajatusta EU:n epäjohdonmukaisuudesta ilman vastapuolen näkökulmaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi EU:n toimintaa kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Vaikka kritiikki on terävää, se ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan pikemminkin peräänkuuluttaa johdonmukaisuutta ulkopolitiikassa, mikä on tyypillistä kriittiselle analyysille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • EU:n ulkopolitiikan kaksoisstandardit
  • Kansainvälisen oikeuden tasapuolinen soveltaminen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta EU:n ulkopolitiikan monimutkaisia taustoja ja päätöksentekoprosesseja ei avata. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi EU saattaa toimia tietyissä tilanteissa eri tavoin kuin toisissa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Retoriset kysymykset Valikoiva vertailu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Epäluottamus
Paheksunta / viha

Kirjoittaja ilmaisee moraalista paheksuntaa EU:n epäjohdonmukaista toimintaa kohtaan.

Epäluottamus

Kirjoittaja kyseenalaistaa EU:n motiivit ja kansainvälisen oikeuden noudattamisen.

Retoriset kysymykset

Otsikon kysymys ohjaa lukijan pohtimaan EU:n toiminnan oikeutusta.

Latautunut kieli

Termit kuten 'sortopolitiikka' lataavat tekstiä vahvasti.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä. Se on perusteltua kirjoittajan näkökulman välittämiseksi, mutta se ohjaa lukijaa vahvasti kriittiseen suhtautumiseen EU:ta kohtaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa kirjoittaja kysyy EU:n toiminnan perusteita.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko käyttää retorista kysymystä herättääkseen lukijan mielenkiinnon, mutta se on informatiivinen suhteessa tekstin sisältöön: "Miksi EU puhuu Venäjästä ja Kiinasta mutta ei Israelista ja Marokosta?"

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko asettaa vastakkain eri valtiot ja EU:n toiminnan, mikä luo asetelman valikoivasta politiikasta: "Miksi EU puhuu Venäjästä ja Kiinasta mutta ei Israelista ja Marokosta?"

Kärjistys: 25/100

Teksti luo asetelman EU:n ja kansainvälisen oikeuden välille, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 30/100

Tekstissä on elementtejä eliitin (EU) toiminnan kyseenalaistamisesta, mutta se pysyy asiallisena.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — EU:n edustajia ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan suoraan.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.

Heikkoudet

  • JO 21: EU:n näkökulmaa tai perusteluja valinnoilleen ei ole tuotu esiin.
  • JO 11: Toimittajan kanta on vahvasti läsnä, mikä on kolumnissa sallittua, mutta vaatii tasapainoa.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja toistuva keskustelunaihe, mutta kirjoittajan näkökulma on henkilökohtainen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee lukijoita, jotka kritisoivat EU:n ulkopolitiikkaa ja näkevät siinä kaksoisstandardeja. Kehystys tukee näkemystä, jossa EU:n toiminta on poliittisesti valikoivaa eikä perustu johdonmukaisesti kansainväliseen oikeuteen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU:n nykyinen asennoituminen on poliittisesti valikoivaa ja epäjohdonmukaista. ”Jos EU ryhtyy pakotteisiin poliittisin perustein, se ei palvele kansainvälistä oikeutta.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omaa ääntään ja asiantuntijuuttaan kehyksen rakentamiseen. ”Pyrin tässä valottamaan kansainvälisen oikeuden näkökulmaa”
Tunnelma Paheksunta / viha

Kirjoittaja haastaa EU:n ulkopolitiikan johdonmukaisuuden ja nostaa esiin kysymyksen siitä, miksi tietyt konfliktit saavat enemmän huomiota tai pakotteita kuin toiset. Lukijalle välittyy kuva EU:sta toimijana, jonka arvovalinnat ovat ristiriidassa kansainvälisen oikeuden tasapuolisen soveltamisen kanssa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan tarkoituksena kyseenalaistaa EU:n koko ulkopoliittinen uskottavuus, sillä hän rinnastaa Gazan tilanteen ja Länsi-Saharan kysymyksen suoraan EU:n toimimattomuuteen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten 'sortopolitiikka' kuvaamaan Marokon toimintaa.

Väärien vaihtoehtojen esittäminen Lieva

Annetaan ymmärtää, että EU:n on valittava joko kaikkien kohteiden pakottaminen tai se ei palvele kansainvälistä oikeutta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Marokko laajempi kuva →
Marokko Ulkomaat Israel Venäjä Euroopan unioni Kiina politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide

Tiedot tästä analyysistä

Jos EU ryhtyy pakotteisiin poliittisin [...48 sanaa...] ottaen erityisesti kohteeksi EU:n asennoitumisen.

Sisältö haettu
31.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →