← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä: Valmistelemme massiivisia iskuja Ukrainaan

Ilta-Sanomat Uutinen 30.8.2026
Pisteet
69
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna75
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Venäjän uhkauksesta iskeä energiainfrastruktuuriin, mutta antaa Venäjän puolustusministeriölle tilaa perustella iskuja Ukrainan aiemmilla hyökkäyksillä. Lukijalle välittyy kuva sodan kiihtymisestä, jossa molemmat osapuolet kohdistavat iskujaan kriittiseen infrastruktuuriin.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee sotaa rakenteellisena konfliktina, jossa molemmat osapuolet iskevät infrastruktuuriin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti neutraali, mutta Venäjän puolustusministeriön suora sitaatti iskuperusteluista antaa niille painoarvoa, jota ei täysin tasapainoteta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sodan tapahtumia ja osapuolten ilmoituksia ilman selkeää ideologista suuntaa. Se noudattaa vahtikoira-roolia raportoimalla molempien osapuolten iskuista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän puolustusministeriön perustelut iskuille

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sodan laajempi konteksti ja kansainvälinen reaktio jäävät puuttumaan. — Lukija saa kuvan vain iskuista, ei niiden laajemmista seurauksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Pelko
Huoli

Huoli talvesta ja siviilien turvallisuudesta.

Pelko

Pelko massiivisista iskuista.

Konflikti- tai kriisikehys

Sotaa ja iskuja kuvataan jatkuvana konfliktina.

Tunnevetoaminen on perusteltua sodan kontekstissa, jossa siviilien turvallisuus on uhattuna.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.

Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää jännitteen luomiseksi Venäjän uhkausta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi Venäjän ilmoituksen neutraalisti: "Venäjä: Valmistelemme massiivisia iskuja Ukrainaan".

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli kuvaa sodan osapuolia, mutta ei käytä demonisoivaa kieltä kirjoittajan äänessä.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän puolustusministeriö on saanut esittää oman perustelunsa iskuille.

5 JSN-arvio 75/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla molempien osapuolten toimista.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Interfax) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Venäjän puolustusministeriön lausunnon lähdekritiikki puuttuu, vaikka kyseessä on sodan osapuoli.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu uutistoimiston välittämään tiedotteeseen ja yleiseen tilannekuvaan.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa ajantasaista tietoa sodan eskaloitumisesta, mutta kehystys korostaa Venäjän viestintää sodan oikeuttamisesta vastaiskuna.
Pelissä Siviili-infrastruktuurin suoja vs. sotilaallinen kostotoimi. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa Venäjän ilmoitusta tulevista iskuista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän puolustusministeriön lausunto on uutisarvoinen ja sellaisenaan raportoitava. ”Venäjän puolustusministeriö sanoo valmistelevansa massiivisia iskuja”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän iskut kehystetään vastauksena, mikä häivyttää hyökkääjän aloitteellisuutta. ”vastauksena Kiovan hallinnon jatkuviin hyökkäyksiin”
Kuka saa äänen Venäjän puolustusministeriö saa suoran äänen perustella iskujaan, kun taas Ukrainan näkökulma jää uutistoimiston referoinnin varaan. ”sanoo puolustusministeriö lausunnossaan”
Tunnelma Huoli, Pelko

Artikkeli raportoi Venäjän uhkauksesta iskeä energiainfrastruktuuriin, mutta antaa Venäjän puolustusministeriölle tilaa perustella iskuja Ukrainan aiemmilla hyökkäyksillä. Lukijalle välittyy kuva sodan kiihtymisestä, jossa molemmat osapuolet kohdistavat iskujaan kriittiseen infrastruktuuriin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Venäjän puolustusministeriön propagandaa toistetaan näin suoraan ilman vahvempaa kontekstointia siitä, että kyseessä on sodan oikeuttamiseen tarkoitettu viestintä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Venäjän puolustusministeriön lausunto sisältää latautunutta kieltä, joka on toistettu jutussa.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen politiikka laajempi kuva Katso kirjoittajan Ville Hardén muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Venäjä aikoo iskeä Ukrainan energialaitoksiin. [...130 sanaa...] murtamiseen tuhoamalla mahdollisimman paljon energiainfrastruktuuria.

Sisältö haettu
8.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →